SER-fuusiokoodi 2015: mitä sulautuvien osapuolten on tiedettävä

Fuusiossa tai yrityskaupassa hallitsevat yleensä strategia, rahoitus ja kilpailuoikeudelliset näkökohdat. On kuitenkin myös tärkeä sosiaalinen ulottuvuus: työntekijöiden ja heitä edustavien järjestöjen osallistuminen. SER:n vuoden 2015 fuusiolaki (SER-Fusiegedragsregels 2015) – joka tunnetaan myös nimellä fuusiolaki – edellyttää, että fuusion osapuolet ilmoittavat ammattiliitoille hyvissä ajoin ehdotetusta fuusiosta ja antavat niille mahdollisuuden muodostaa siitä näkemyksensä.

Säännön tarkoituksena ei ole arvioida fuusion taloudellisia hyötyjä tai estää sitä, vaan varmistaa, että työntekijöiden edustajat voivat vaikuttaa ennen fuusion lopullista toteutumista. Siksi on tärkeää, että johtajat, fuusio- ja yrityskauppaneuvonantajat, henkilöstöhallinnon ammattilaiset ja yritysneuvostot määrittävät jo transaktioprosessin alkuvaiheessa, sovelletaanko fuusiosäännöstöä.

Mikä on SER-fuusiokoodi?

SER:n fuusiosäännöstö ei ole virallinen säädös, vaan sosiaali- ja talousneuvoston (SER) itsesääntelyn muoto. Tästä syystä sitä kutsutaan myös kvasilainsäädännöksi.

Säädöksen ydintarkoitus on suojella fuusioon osallistuvissa yrityksissä työskentelevien henkilöiden etuja. Fuusiosäännöstö ei määritä, onko fuusio toivottava tai taloudellisesti järkevä, mutta siinä edellytetään, että ammattiliitoille tiedotetaan täydellisesti ja hyvissä ajoin ja että niille annetaan mahdollisuus esittää näkemyksensä ennen fuusiosta sopimista.

Säännöstön rikkominen ei ole rikos, mutta noudattamatta jättäminen voi silti aiheuttaa merkittävää mainetta vahingoittavaa tekijää: yrityskauppalain riitojenratkaisulautakunta (Geschillencommissie Fusiegedragsregels) voi todeta rikkomuksen ja julkistaa päätöksensä.

Milloin koodia sovelletaan?

Sulautumislakia sovelletaan, kun neljä ehtoa täyttyvät:

• Kyseinen yritys on osa liike-elämää (bedrijfsleven).
• Kyseessä on sulautumislain mukainen sulautuminen.
• Ainakin yhdessä sulautumisessa osallisena on yksi tai useampi työntekijäjärjestö.
• Kyseisessä yrityksessä tai yritysryhmässä työskentelee lähtökohtaisesti vähintään 50 henkilöä Alankomaissa.

Käsitettä 'liiketoiminta' tulkitaan laajasti: se kattaa paitsi kaupalliset yritykset myös tietyt voittoa tavoittelemattomat organisaatiot, valtion organisaatiot ja ammattilaiset, jotka toimivat markkinoilla liiketoimintamaisesti ja omalla kustannuksellaan ja riskillään. Esimerkkejä ovat terveydenhuollon organisaatiot, asunto-osakeyhtiöt, oppilaitokset, kulttuurilaitokset sekä ammattilaiset, kuten kirjanpitäjät, asianajajat, arkkitehdit ja konsultti-insinöörit.

Työehtosopimuksella voidaan alentaa 50 työntekijän rajaa. Tämän rajan nostaminen ei ole sallittua.

Mitä fuusio pitää sisällään?

Yritysfuusiolain mukaan yritysfuusio tapahtuu, kun määräysvalta yrityksessä tai sen osassa siirtyy pysyvästi muille. Määräysvallan tilapäinen muutos ei kuulu tämän käsitteen piiriin.

Koodi voi koskea muun muassa seuraavia asioita:

• yritysten fuusio, esimerkiksi varojen ja velkojen siirto;
• oikeudellinen fuusio;
• oikeudellinen jakautuminen tai eriytyminen;
• yksityisen tai julkisen osakeyhtiön osakkeiden hankinta tai siirto;
• määräysvallan muutos lakisääteisten tai sopimusperusteisten valtuuksien perusteella;
• sellaisten henkilöyhtiöiden perustaminen tai fuusio, joihin yritys siirretään.

Vuodesta 2015 lähtien kumottavissa olevaa määräysvaltaolettamaa sovelletaan osakesiirtoihin, jotka koskevat muun muassa:

• yli 50 prosentin äänioikeuden hankkiminen;
• yli 50 prosentin osakkeiden hankinta;
• valta nimittää yli puolet johtokunnasta tai hallintoelimestä.

Tämä olettamus on kumottavissa. Ratkaiseva kysymys on edelleen, onko kyseessä todella pysyvä määräysvallan siirto.

Mitkä fuusiot on suljettu pois?

Fuusiolaki ei sovellu useisiin erikseen määriteltyihin tilanteisiin.

Sisäiset konsernifuusiot

Sisäinen fuusio, jossa kaikki osapuolet kuuluvat samaan yritysryhmään, ei kuulu säännöstön soveltamisalaan.

Määräysvallan muutos erityisistä oikeudellisista seurauksista johtuen

Tietyt aviovarallisuusoikeudesta, hallinnosta (bewind), testamenttimääräyksestä, holhouksesta tai konkurssihakemuksesta johtuvat määräysvallan muutokset on myös suljettu pois. Tätä poikkeusta ei kuitenkaan automaattisesti sovelleta, jos konkurssipesän hoitaja tai pesänhoitaja myöhemmin päättää siirtää yrityksen. Tässä tapauksessa fuusiolakia voidaan edelleen soveltaa.

De minimis -fuusiot

Sulautuminen ei kuulu säännöstön soveltamisalaan, jos yrityksessä tai yrityksissä, joissa määräysvalta siirtyy, työskentelee yleensä alle kymmenen henkilöä.

Ei merkityksellisiä hollantilaisia ​​seurauksia

Lopuksi, fuusiot jäävät fuusiosäännöstön ulkopuolelle, jos Alankomaissa työskenteleville henkilöille ei kohtuudella voida odottaa aiheutuvan olennaisia ​​seurauksia. Rajat ylittävissä liiketoimissa on siksi arvioitava, kuuluuko liiketoimi Alankomaiden lainsäädännön piiriin. Merkityksellisiä tekijöitä ovat Alankomaiden toiminnan laajuus, toimiala, markkinoiden päällekkäisyys ja seuraukset Alankomaissa työskenteleville henkilöille.

Velvollisuus tiedottaa ja neuvotella

Pääasiallinen velvollisuus on, että sulautumiseen osallistuvat osapuolet ilmoittavat asiasta asianomaisille ammattiliitoille ja kuulevat niitä hyvissä ajoin. ”Hyvässä ajassa” tarkoittaa, että ammattiliitoille tiedotetaan ennen kuin sulautumisesta on päästy sopimukseen: ammattiliittojen mielipiteen on edelleen voitava tosiasiallisesti vaikuttaa kaupan toteutumiseen tai ehtoihin. Jälkikäteen tiedottaminen on periaatteessa liian myöhäistä, vaikka sulautuminen olisi muuten huolellisesti valmisteltu.

Mitä tietoja fuusion osapuolten on annettava?

Fuusion osapuolten on ilmoitettava ammattiliitoille:

• fuusion motiivit;
• suunnitellut poliittiset toimenpiteet;
• odotetut sosiaaliset, taloudelliset ja oikeudelliset seuraukset;
• näiden seurausten johdosta suunnitellut toimenpiteet.

Ammattiliitoille on sitten annettava mahdollisuus esittää mielipiteensä työntekijöiden etujen näkökulmasta. Kuulemisessa voidaan käsitellä muun muassa seuraavia aiheita:

• sulautumisen perusteet;
• toimenpiteet haitallisten seurausten rajoittamiseksi;
• henkilöstön informoinnin ajankohta ja tapa;
• lisäraportointi fuusiosta;
• lisätiedot, joita kohtuudella tarvitaan mielipiteen muodostamiseksi.

Ammattiliitto voi pyytää lisätietoja, mutta tietojen on liityttävä fuusioon ja oltava merkityksellisiä mielipiteen muodostamisen kannalta.

Julkiset lausunnot

Ennen kuin sulautuva osapuoli antaa julkisen lausunnon sulautumisen valmistelusta tai toteutumisesta, esimerkiksi lehdistötiedotteen, asianomaisille ammattiliitoille on ensin tiedotettava sen sisällöstä. Tämä ennakkoilmoitus antaa ammattiliitoille mahdollisuuden esittää kysymyksiä ennen tiedon julkistamista.

SER-sihteeristö

Ammattiliittojen lisäksi myös SER-sihteeristölle on ilmoitettava asiasta samanaikaisesti ammattiliitoille tehtävän ilmoituksen kanssa. SER-sihteeristöllä on muun muassa viestinnän ja tuen rooli: se voi välittää vastaanotetut ilmoitukset asianomaisille ammattiliitoille, pyytää lisätietoja ja seurata ehdotettujen fuusioiden mediahuomiota. Ilmoituksen voi tehdä digitaalisesti, postitse tai englanniksi.

Mille ammattiliitoille asiasta on ilmoitettava?

Kaikki ammattiliitot eivät automaattisesti täytä fuusiolainsäädännön mukaisten työntekijöiden yhdistysten kriteerien mukaisia ​​kriteerejä. Näin on joka tapauksessa silloin, kun ammattiliitto kyseiseen yritykseen nähden:

• on asettanut ehdokkaita yritysneuvostoon, joista ainakin yksi on valittu;
• neuvottelee säännöllisesti palkasta ja työehdoista; tai
• on kahden fuusiota edeltäneen vuoden aikana toiminut säännöllisesti ja näkyvästi jäsenten etujen edustajana yritykseen nähden.

Jos sulautuvaan osapuoleen sovelletaan työehtosopimusta, sopimuksen osapuolet luokitellaan automaattisesti asianomaisiksi työntekijäyhdistyksiksi. Ammattiliittojen keskusjärjestöt, kuten FNV, CNV ja VCP, ovat kattojärjestöjä: ne eivät automaattisesti täytä sulautumislain tarkoittaman työntekijäyhdistyksen vaatimuksia pelkästään tämän roolin perusteella.

Ylivoimainen este

Oikea-aikaisuusvaatimuksesta voidaan poiketa vain ylivoimaisen esteen sattuessa. Sen on oltava erittäin kiireellisiä olosuhteita, joihin sulautumisen osapuolet eivät voi vaikuttaa. Lähestyvä konkurssi ei automaattisesti merkitse ylivoimaista estettä; olosuhteita on arvioitava erikseen.

Jos ylivoimainen este hyväksytään, sulautuvien osapuolten on:

• esittää nimenomaisen varauman vielä hankkimatta olevasta ammattiliiton lausunnosta;
• ilmoitettava ammattiliitoille välittömästi sopimukseen pääsemisen jälkeen;
• edelleen neuvotella fuusiosta ja sen seurauksista.

Ylivoimaiseen esteeseen vetoaminen ei siis vapauta sulautuvia osapuolia tiedottamis- ja kuulemisvelvollisuudesta. Se ainoastaan ​​lykkää ajankohtaa, jolloin kyseinen velvollisuus on täytettävä.

Valitukset ja seuraamukset

Yritysfuusiolain noudattamista koskevat riidat käsittelee yritysfuusiolautakunta. Sekä ammattiliitot että yritysfuusion osapuolet voivat tehdä valituksen. Valitus on tehtävä kirjallisesti, ja sen on sisällettävä muun muassa:

• asianosaisten nimet ja osoitteet;
• riidan kuvaus;
• haettu päätös.

Valituksen tekemisen määräaika on periaatteessa yksi kuukausi siitä, kun fuusiosta on julkistettu tieto tai se on toteutettu. Jos julkista ilmoitusta ei ole tehty, määräaika alkaa kulua siitä hetkestä, kun ammattiliitto olisi muuten kohtuudella voinut saada tiedon lopputuloksesta.

Saatuaan valituksen puheenjohtaja arvioi ensin sen, voidaanko valitus ottaa tutkittavaksi. Jos valitus hylätään, hakija voi vastustaa sitä neljäntoista päivän kuluessa. Jos valitus otetaan tutkittavaksi, toisella osapuolella on periaatteessa kuukausi aikaa vastata kirjallisesti. Tämän jälkeen voidaan järjestää julkinen kuuleminen, jonka jälkeen valiokunta antaa päätöksensä.

Komitea voi todeta, että sulautumiseen osallistuva osapuoli tai ammattiliitto ei ole noudattanut tai ei ole noudattanut asianmukaisesti yhtä tai useampaa määräystä, ja se voi edelleen luokitella rikkomuksen vakavaksi tai törkeästi syylliseksi. Päätökseen ei voi valittaa; päätös julkaistaan ​​periaatteessa SER:n verkkosivuilla.

Komitea ei voi määrätä sakkoa eikä sillä ole valtuuksia keskeyttää tai estää fuusiota. Päätöksen julkaiseminen on siksi ensisijainen seuraamus ja painostuksen lähde.

Valitusmenettelyn lisäksi on olemassa sovittelujärjestelmä. Kuka tahansa olemassa olevan tai uhkaavan riidan osapuoli voi pyytää sovittelua, myös meneillään olevan valitusmenettelyn aikana. Tässä tapauksessa menettelylliset määräajat keskeytetään. Jos sovittelu onnistuu, valitus peruutetaan.

Suhde muuhun fuusiovalvontaan

SER:n fuusiokoodi toimii lakisääteisten ilmoitus- ja hyväksymismenettelyjen rinnalla. Toimialasta ja liiketoimen luonteesta riippuen muun muassa seuraavilla viranomaisilla voi olla rooli:

• Alankomaiden finanssimarkkinaviranomainen (AFM);
• Alankomaiden kuluttaja- ja markkinaviranomainen (ACM);
• Alankomaiden terveysviranomainen (NZa);
• koulutuksen yhdistämistestiä käsittelevä komitea (CFTO).

Ilmoitus SER-sihteeristölle ei korvaa mitään muuta lakisääteistä ilmoitusvelvollisuutta. Sulautuminen voi siis kuulua sulautumislain piiriin ja samanaikaisesti esimerkiksi Alankomaiden kuluttaja- ja markkinaviranomaisen tai Alankomaiden terveysviranomaisen valvonnan alaisuuteen.

Mikä muuttui vuonna 2015?

Vuoden 2015 tarkistus toi mukanaan kolme merkittävää muutosta.

Laajempi soveltamisala

Soveltamisalaa laajennettiin kattamaan muun muassa voittoa tavoittelemattomat organisaatiot, valtion organisaatiot ja ammattilaiset. Tämä laajennus heijastaa sellaisten alojen lisääntyvää itsenäisyyttä, yksityistämistä ja liiketoimintamaista organisoitumista, jotka aiemmin olivat vähemmän helposti säännöstön piirissä.

Erilainen kontrollikriteeri

Osakkeiden siirtojen määräysvaltaolettamaa muutettiin. Aiempien sääntöjen mukaan yli 50 prosentin omistusosuus osakkeista johti kumoamattomaan olettamukseen; vuodesta 2015 lähtien tämä olettamus on ollut kumottavissa. Tämä tuo testin paremmin vastaamaan yrityksen sisäisiä todellisia määräysvaltasuhteita.

Nykyaikaistettu terminologia

Terminologiaa päivitettiin: nyt viitataan 'yrityksessä työskenteleviin henkilöihin' työneuvostolain (Wet op de ondernemingsraden) terminologian mukaisesti. Lisäksi kiinnitetään enemmän huomiota ammattiliiton lausunnon ja työneuvoston neuvonanto-oikeuden väliseen suhteeseen.

Käytännön tarkistuslista fuusioituville osapuolille

Huolellinen valmistautuminen alkaa arvioimalla ajoissa, soveltuuko yrityskauppalaki. Seuraavat seikat ovat tässä suhteessa olennaisia:

• Arvioi varhaisessa vaiheessa, liittyykö transaktioon pysyvä määräysvallan muutos.
• Tarkista, kuuluvatko kyseiset yritykset laajan käsitteen ”liike-elämä” piiriin.
• Määritä, mitkä ammattiliitot voidaan luokitella työntekijäyhdistyksiksi.
• Ilmoita ammattiliitoille ennen fuusiosta sopimista.
• Tiedota ammattiliitoille ennen julkisten lausuntojen antamista.
• Ilmoita fuusiosta samanaikaisesti SER-sihteeristölle.
• Arvioi erikseen, voiko kyseessä olla ylivoimainen este.
• Ota huomioon työpaikkaneuvoston neuvoa-antava prosessi.
• Tarkista mahdolliset ilmoitus- ja hyväksyntävelvollisuudet muille sääntelyviranomaisille.
• Dokumentoi tiedotus- ja kuulemisprosessi huolellisesti.

On suositeltavaa ottaa fuusiokoodin noudattaminen huomioon aiesopimuksessa tai sopimusehdotuksessa. Mukana voi olla myös ennakkoehto, joka koskee vaaditun tiedonsaanti- ja kuulemisprosessin loppuun saattamista.

Yhteenveto

SER:n vuoden 2015 fuusiolaki on tärkeä osa Alankomaiden fuusiokäytäntöjä. Vaikka laki ei ole virallinen laki eikä siinä säädetä sakkoista tai fuusiokiellosta, se edellyttää fuusion osapuolilta huolellista ja oikea-aikaista prosessin asianomaisten ammattiliittojen tiedottamiseksi ja kuulemiseksi.

Suurimmat riskit liittyvät myöhäiseen ilmoitukseen, puutteelliseen tiedonantoon tai kuulemisen kokonaan väliin jättämiseen. Säännösten noudattamatta jättäminen voi johtaa yrityskauppalainsäädännön mukaisen riitalautakunnan julkiseen päätökseen ja sitä kautta mainehaittoon.

Johtajien, yrityskauppaneuvojien, henkilöstöhallinnon ammattilaisten ja yritysneuvostojen on siksi tärkeää arvioida yrityskauppasäännöstön sovellettavuutta aivan transaktioprosessin alussa ja dokumentoida huolellisesti ammattiliittojen kanssa käydyt neuvottelut.

Usein kysyttyjä kysymyksiä