Ketterä ohjelmistokehitys on hankalaa sopimusten kanssa, joissa lopputulos, toimeksiannon laajuus ja toimituspäivämäärä on ennalta määrätty. Ketterässä projektissa osapuolet työskentelevät lyhyissä sprinteissä, määritellyissä työjaksoissa, ja tuotteen sisältöä mukautetaan projektin edetessä.
Tämä tarjoaa joustavuutta, mutta herättää myös oikeudellisia kysymyksiä. Kuka asettaa prioriteetit? Milloin sprintin tulos hyväksytään? Ja milloin myöhästynyt toimituspäivä johtaa sopimusrikkomukseen? Tässä artikkelissa esitetään, miten osapuolet voivat vastata näihin kysymyksiin sopimuksella.
Ketterällä sopimuksella tarkoitamme jatkossa järjestelyjen kokonaisuutta, jolla osapuolet kirjaavat ketterän yhteistyön. Käytännössä yhteistyö tapahtuu puitesopimuksen muodossa, jossa on erilliset toteutussopimukset kutakin toimeksiantoa varten.
Ketterä työskentely ja urakointi
Perinteisessä IT-projektissa osapuolet sopivat toiminnallisesta ja teknisestä suunnittelusta etukäteen. Toimittaja sitoutuu sitten toimittamaan tuloksen tiettynä ajankohtana. Ketterässä kehityksessä tämä kiinteä määränpää on tarkoituksella poissa: tulos on liikkuva tavoite.
Jokainen sprintti tuottaa toimivan ja käyttökelpoisen osan ohjelmistosta. Demonstraatioiden ja käyttökokemusten perusteella asiakas säätää kurssia. Perinteisessä sopimuksessa projektin päättymisaika kirjataan, mutta ketterässä työskentelyssä tämä pysyy avoimena.
Osapuolten on siksi sovittava sopimuksessa siitä, mikä perinteisessä hankkeessa yleensä jo ilmenee eritelmästä. Neljä asiaa erottuu joukosta:
- kuka määrittää spesifikaatiot eli kuka täyttää tuoteomistajan roolin (henkilö, joka asettaa prioriteetit asiakkaan puolesta);
- miten muutokset prosessoidaan työjonoon (vielä rakentamatta olevien toimintojen priorisoitu luettelo), suunnittelu ja hinta;
- milloin komponentti lasketaan valmiiksi valmiin määritelmän (sovitut kriteerit valmiille tulokselle) ja hyväksymiskriteerien (vaatimukset, joita vasten toimitusta testataan) perusteella;
- ovatko sovitut toimituspäivät ehdottomia vai suuntaa antavia.
Yksi käytännön seuraus: ketterää työskentelyä on vaikea yhdistää tarjouskilpailuun, jossa toimeksiannon laajuus on kokonaan etukäteen määritelty. Hankintasääntöjen alaisen osapuolen, joka silti haluaa ketterää kehitystä, on viisasta varata tarjousasiakirjoissa tilaa puitesopimukselle, jossa toteutustehtävät on määritelty joustavasti.
Parhaan yrityksen tekeminen vai tulosvelvoite?
Parhaan pyrkimyksen velvoitteella toimittaja ei takaa tiettyä tulosta. Se sitoutuu noudattamaan huolellisuutta, jota voidaan odottaa kohtuullisen pätevältä ja kohtuullisesti toimivalta ammattilaiselta. Tulosvelvoitteella se sitoutuu erityisesti kuvattuun tulokseen.
Sopimuksen nimike ei ole ratkaiseva. Vaikka sopimuksessa viitattaisiin tulosvelvoitteeseen, tuomioistuin voi järjestelyjen sisällön ja niiden asiayhteyden perusteella katsoa, että kyseessä on itse asiassa parhaansa tekemiseen perustuva velvoite, ja päinvastoin. Siksi sillä, miten osapuolet todellisuudessa työskentelevät yhdessä, on vähintään yhtä suuri merkitys kuin valitulla sanamuodolla.
Käytännössä tällä erolla on merkitystä, koska tulosvelvoitteessa sovittu tulos on keskeinen, kun taas parhaansa tekemiseen tähtäävässä velvoitteessa on arvioitava, onko toimittaja toteuttanut vaaditut ponnistelut. Tämä ero määrää, mistä osapuolet kiistelevät riidassa ja mitä heidän on näytettävä toteen.
Tässä toistuu kaksi lakisääteistä säännöstä. Alankomaiden siviililain 6:74(1) §:ssä säädetään vahingonkorvauksen perusteista sopimusrikkomuksesta. Siinä ei kuitenkaan sanota, milloin sopimusrikkomus on kyseessä; se riippuu velvoitteen luokituksesta ja järjestelyjen sisällöstä. 6:248 §:ssä määrätään, että sopimuksella on myös kohtuullisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta johtuvat seuraukset. Tämä jättää tilaa ottaa huomioon ketterän yhteistyön luonne osapuolten velvoitteita tulkittaessa.
Sopimuspohja: puitesopimukset ja täytäntöönpanosopimukset
Käytännössä ketterä yhteistyö tallennetaan kerroksittain. Puitesopimus määrittelee yleiset puitteet: sovellettavat ehdot, vastuun, luottamuksellisuuden ja yhteistyön tavan.
Jokaisesta toimeksiannosta osapuolet tekevät toteutussopimuksen, jossa määritellään kyseisen osan laajuus, suunnittelu, tiimin kokoonpano, hinta ja hyväksymiskriteerit. Oikeussuhde pysyy näin vakaana, mutta sisältö voi muuttua jokaisen sprintin tai julkaisun myötä.
Ilman selkeitä hyväksymiskriteerejä ei ole tietoa siitä, mitä vasten tulosta on testattava. Kiistat sprintin onnistumisesta syntyvät tällöin helpommin. Konkreettiset, mitattavissa olevat hyväksymiskriteerit sprinttikohtaisesti ovat siksi tärkeämpiä kuin osapuolten velvoitteelle antama nimike.
Yksi asia, johon ketterissä sopimuksissa kiinnitetään enemmän huomiota kuin perinteisissä IT-sopimuksissa, on ennenaikainen irtisanominen. Koska ketterä projekti on sarja peräkkäisiä sprinttejä ilman kiinteää päätepistettä, sopimuksen on määrättävä, milloin osapuoli voi lopettaa, mitä jo toimitetuille komponenteille ja lähdekoodille tapahtuu ja miten siirto toiselle toimittajalle tapahtuu.
Myös yleiset ehdot ovat tässä tärkeitä. NLdigital-ehdot vuodelta 2025 korvaavat vuoden 2020 version ja lisäävät lukuja muun muassa vaatimustenmukaisuudesta, kyberturvallisuudesta, datan jakamisesta, tekoälystä ja verkkoalustoista. Vuoden 2020 ehdot pysyvät voimassa niissä kohdissa, joissa osapuolet ovat niistä sopineet, joten tarkista, mikä versio koskee omaa sopimukseesi. Ne käsittelevät ketteriin menetelmiin liittyviä erityisiä näkökohtia vain rajoitetusti; osapuolten on sovittava niistä täytäntöönpanosopimuksessa.
Määräaikoja ja yhteistyötä koskeva oikeuskäytäntö
Oikeuskäytännöstä ei löydy yleistä sääntöä, jonka mukaan ketterä toimituspäivämäärä ei voisi koskaan olla tiukka. Rajoitus riippuu sopimuksen sisällöstä, valitusta työskentelytavasta ja osapuolten tosiasiallisesta yhteistyöstä. Kolme tapausta havainnollistaa tätä.
Midden-Nederlandin käräjäoikeus, 26. heinäkuuta 2023 (ECLI:NL:RBMNE:2023:5936). Toimittaja IPS kehitti vaakaohjelmiston scrumia käyttäen asiakkaalle Synergylle. Sopimuksessa mainittiin noin 24 viikon toimitusaika. Tätä ei noudatettu; uusi määräaika lykättiin ja sekin unohtui. Kun joulukuun puolivälissä 2020 yhdeksän kymmenestä sovitusta viikoittaisesta toimituksesta oli toimitettu, Synergy peruutti sopimuksen. Oikeus katsoi, että luvattu toimitusaika oli tiukka määräaika, joten sopimusrikkomus oli syntynyt. Purkaminen ei kuitenkaan pysynyt voimassa: ottaen huomioon yhteistyön luonteen, jossa tehdään uusia järjestelyjä määräaikojen ylittyessä, ja koska projekti oli lähes valmis, sopimusrikkomus ei oikeuttanut purkamista. Käytännön merkitys: jopa ketterässä yhteistyössä luvattu toimitusaika voi olla tiukka, mutta sopimusrikkomus ei automaattisesti tee purkamisesta pysyvää.
käräjäoikeus Amsterdam, 22. huhtikuuta 2026 (ECLI:NL:RBAMS:2026:3930). Asiakas väitti, että kehittäjä DTT oli toimittanut uuden mobiilisovelluksen myöhässä, ylittänyt budjetoidut kustannukset ja suorittanut olemassa olevien sovellusten ylläpitoa riittämättömästi. Oikeus hylkäsi kaikki vaatimukset. Tiukkoja määräaikoja ei ollut: tarjouksessa ja kirjeenvaihdossa mainittu toimituspäivämäärä oli nähtävä parhaansa mukaan ketterässä tai scrum-työskentelymenetelmässä, jossa joustavuus ja kehittyvä näkemys ovat keskeisiä. Käytännön merkitys: osapuolen, joka haluaa tiukan päivämäärän, on kirjattava se nimenomaisesti; pelkkä tarjouksessa oleva päivämäärä ei riitä.
Amsterdam Hovioikeus, On Airin ja Triple IT:n välinen tapaus. Osapuolet olivat sopineet työskentelevänsä ketterästi tai scrum-menetelmällä määrittelemättä lopputuloksia. Tässä yhteydessä velvoite on lähinnä pätevien kehittäjien saataville asettamista, jotka työskentelevät suunnittelun ja huolellisen urakoitsijan huolellisuusvelvollisuuden mukaisesti. Jos toimitettu ei ole vaatimusten mukainen, ponnistelut sen vaatimustenmukaiseksi tekemiseksi ovat periaatteessa lisätyötä. Tilanne voi olla toinen, jos toimittaja ei ole noudattanut järjestelyjä tai huolellisuusvelvollisuuttaan, mutta todistustaakka on asiakkaalla. Pelkkä se, että lopputuotteen suorituskyky ei vastaa asiakkaan toiveita, ei siis riitä osoittamaan epäonnistumista. Tässä asiassa tuomioistuin nimitti myös IT-asiantuntijan selittämään termejä, kuten scrum master, sprint ja done. Käytännön merkitys: jos määriteltyjä lopputuloksia ei ole, korjaavat työt lankeavat helposti asiakkaan vastuulle.
Purkamisvaatimusta arvioidessaan tuomioistuin voi siksi punnita kunkin osapuolen roolia hankkeen viivästymisessä ja etenemisessä. Osapuolen, joka ei halua yksittäistapauksessa luottaa tähän punnintaperusteeseen, on itse kirjattava, milloin määräaika on tiukka ja milloin ennenaikainen irtisanominen on mahdollista.
Kahdeksan kohtaa, jotka on käsiteltävä sopimuksessa
Käy läpi seuraavat kohdat ketterää sopimusta laatiessasi. Muotoile kunkin aiheen kohdalla vastaus oheiseen kysymykseen.
- Laajuus: mitkä toiminnallisuudet kuuluvat sprintin piiriin ja mitkä ovat nimenomaisesti sen ulkopuolella?
- Priorisointi: kuka voi muuttaa ruuhkaa, ja onko kyseisellä henkilöllä valtuudet tehdä niin asiakkaan puolesta?
- Hyväksyntä: missä ajassa asiakkaan on testattava ja vastattava, ja mitä tapahtuu, jos se ei tee niin?
- Määräajat: onko päivämäärä nimetty ohjeellinen vai ehdoton, ja onko sopimuksessa niin sanottu?
- Hinta: maksetaanko sprinttiä, toimintopistettä, käyttötuntia vai tulosta kohden?
- Omistajuus ja käyttö: milloin asiakas saa käyttöoikeuden lähdekoodiin ja dokumentaatioon?
- Irtisanominen: mitä siirtyy ennenaikaisessa irtisanomisessa ja mitä maksua vastaan?
- Jatkuvuus: voiko toinen toimittaja jatkaa työtä, ja mitä dokumentaatiota ja koodin siirrettävyyttä se edellyttää?
Sisällytä myös valmiin määritelmä, joka ei ole ainoastaan toiminnallinen, vaan asettaa vaatimuksia koodin laadulle, dokumentoinnille ja siirrettävyydelle. Muuten kiista toimitetun työn käyttökelpoisuudesta syntyy edelleen irtisanomisen yhteydessä.
Yhteenveto
Ketterä työskentelytapa tarjoaa joustavuutta, mutta vaatii sopimuksen, joka eroaa perustavanlaatuisesti perinteisestä mallista. Ratkaisevia ovat erottelu parhaan mahdollisen tekemisen ja tulosvelvoitteen välillä, selkeät hyväksymiskriteerit ja sopimus ennenaikaisesta irtisanomisesta. Käsitellyt tapaukset osoittavat, että lopputulos riippuu vahvasti erityisjärjestelyistä ja todellisesta yhteistyöstä. Näitä kohtia käsittelevä sopimus on paremmin linjassa osapuolten todellisen työskentelytavan kanssa ja vähentää riitojen riskiä.
Law & More Avustaa IT-toimittajia ja asiakkaita sopimusten laatimisessa, tarkistamisessa ja neuvottelussa sekä sopimusten täytäntöönpanossa ja neuvottelee velvoitteiden määrittelyssä, hyväksymiskriteereissä ja lopetusjärjestelyissä. Onko sinulla kiistaa ketterän projektin viivästymisestä, tuloksista tai päättymisestä? Ota rohkeasti yhteyttä saadaksesi räätälöityä neuvontaa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Alla vastaamme useimmin kysyttyihin kysymyksiin tästä aiheesta.
Mikä on ketterä sopimus?
Järjestelyt, joilla osapuolet kirjaavat ketterän yhteistyön. Käytännössä se koostuu puitesopimuksesta, joka asettaa yleiset puitteet, sekä kunkin toimeksiannon täytäntöönpanosopimuksesta, joka kattaa kyseisen osan laajuuden, suunnittelun, hinnan ja hyväksymiskriteerit.
Onko toimituspäivämäärä ketterässä projektissa tiukka takaraja?
Ei automaattisesti. Yleistä sääntöä ei ole; se riippuu sopimuksesta, työtavasta ja todellisesta yhteistyöstä. Jos haluat päivämäärän olevan tarkka, kirjaa se mahdollisimman lyhyesti. Tarjouksessa oleva päivämäärä on pidetty riittämättömänä.
Mitä eroa on parhaiden ponnistelujen ja tulosvelvoitteen välillä?
Tulosvelvoitteessa sovittu tulos on keskeinen. Parhaan ponnistelun velvoitteessa on arvioitava, onko toimittaja tehnyt vaaditun ponnistelun. Tämä ero ratkaisee, mistä osapuolet kiistelevät riidassa.
Onko sopimuksessa oleva merkintä ratkaiseva?
Ei. Vaikka sopimuksessa viitattaisiin tulosvelvoitteeseen, tuomioistuin voi sisällön ja asiayhteyden perusteella katsoa, että kyseessä on itse asiassa parhaansa tekemiseen perustuva velvoite, ja päinvastoin. Osapuolten tosiasiallinen toimintatapa painaa vähintään yhtä paljon.
Kuka voi muuttaa ruuhkaa?
Tuoteomistajan roolia hoitava henkilö. Kirjaa ylös kuka tämä henkilö on ja onko hänellä valtuudet tehdä niin asiakkaan puolesta. Ilman tätä järjestelyä syntyy kiistoja siitä, kuka on vastuussa prioriteettien muutoksista.
Miksi hyväksymiskriteereillä on niin paljon merkitystä?
Ilman selkeitä hyväksymiskriteerejä ei ole tietoa siitä, mitä vasten tulosta on testattava. Kiistat sprintin onnistumisesta syntyvät tällöin helpommin. Käytännössä niillä on enemmän merkitystä kuin velvoitteeseen liitetyllä nimikkeellä.
Kuka maksaa korjaustyöt, jos toimitus ei ole vaatimusten mukainen?
Jos lopputuloksia ei ole määritelty, asiakkaan toiveiden täyttämiseksi tehdyt ponnistelut lankeavat lähtökohtaisesti asiakkaan vastuulle lisätyönä. Tilanne on toinen silloin, kun toimittaja ei ole noudattanut järjestelyjä tai huolellisuusvelvollisuuttaan, mutta todistustaakka tästä on asiakkaalla.
Miten maksut järjestetään ketterässä työskentelyssä?
Maksun sitominen yhteen kiinteään toimitushetkeen sopii huonosti menetelmään, jolla ei ole kiinteää lopputulosta. Yleisiä vaihtoehtoja ovat maksu sprinttikohtaisesti, toimintopistekohtaisesti tai käytettyjen työtuntien mukaan. Kirjaa valittu peruste nimenomaisesti ylös.
Voinko yhdistää ketterän työskentelyn julkiseen tarjouskilpailuun?
Tämä vaatii mukautettua lähestymistapaa, koska täysin kiinteän laajuinen tarjous edellyttää etukäteen tunnettua tulosta. Tarjousasiakirjoissa on varattava tilaa puitesopimukselle, jossa on joustavasti määritellyt toteutustehtävät.
Mitä minun pitäisi järjestää ennenaikaisen irtisanomisen suhteen?
Millä ehdoilla osapuoli voi keskeyttää työn, mitä tapahtuu jo toimitetuille komponenteille ja lähdekoodille, mitä maksunsiirtoa vastaan tapahtuu ja mitä toinen toimittaja tarvitsee työn jatkamiseksi.
Tarjoavatko NLdigitalin vuoden 2025 ehdot riittävästi ohjeita?
Vain rajoitetusti. Ne korvaavat vuoden 2020 painoksen ja lisäävät lukuja muun muassa vaatimustenmukaisuudesta, kyberturvallisuudesta, datan jakamisesta, tekoälystä ja verkkoalustoista, mutta eivät käsittele erityisiä ketteriin liittyviä näkökohtia. Vuoden 2020 ehdot pysyvät voimassa siellä, missä ne sovittiin. Ne sinun on sovittava itse täytäntöönpanosopimuksessa.
Onko sinulla riita IT-toimittajan kanssa tai haluatko IT-sopimuksen tarkistuksen? IT-lakimiehemme auttavat mielellään.
Miten Law & More voi auttaa sinua tässä, selitetään meidän IT-lakimies sivu.
