Lapsen saamisessa siittiöiden luovuttajan avulla on useita näkökohtia, kuten sopivan luovuttajan löytäminen tai hedelmöitysprosessi. Toinen tärkeä näkökohta tässä yhteydessä on oikeudellinen suhde puolueen, joka haluaa tulla raskaaksi keinosiemennyksen kautta, mahdollisten kumppaneiden, siittiöiden luovuttajan ja lapsen välillä. On totta, että luovuttajasopimusta ei vaadita tämän oikeudellisen suhteen sääntelemiseksi. Osapuolten välinen oikeussuhde on kuitenkin oikeudellisesti monimutkainen. Riitojen ehkäisemiseksi tulevaisuudessa ja varmuuden tarjoamiseksi kaikille osapuolille on viisasta, että kaikki osapuolet tekevät lahjoittajasopimuksen. Luovuttajasopimus varmistaa myös, että mahdollisten vanhempien ja siittiöiden luovuttajien väliset sopimukset ovat selkeät. Jokainen luovuttajasopimus on henkilökohtainen, mutta tärkeä sopimus kaikille, koska se sisältää myös sopimuksia lapsesta. Näiden sopimusten kirjaaminen vähentää myös erimielisyyttä luovuttajan roolista lapsen elämässä. Etuuksien lisäksi, joita lahjoittajasopimus voi tarjota kaikille osapuolille, tässä blogissa käsitellään peräkkäin, mitä lahjoittajasopimus sisältää, mitä tietoja siinä mainitaan ja mitä konkreettisia sopimuksia siinä voidaan tehdä.
Mikä on lahjoittajasopimus?
Luovuttajasopimus tai luovuttajasopimus on sopimus, johon aiottujen vanhempien ja sperman luovuttajien väliset sopimukset kirjataan. Vuodesta 2014 lähtien Alankomaissa on erotettu kaksi lahjoitustyyppiä: B- ja C-lahjoitukset.
B-lahjoitus tarkoittaa, että lahjoituksen antaa aiottujen vanhempien tuntemattoman klinikan luovuttaja. Tämän tyyppiset luovuttajat ovat kuitenkin rekisteröityneet säätiön säätiön lahjoittajatietojen keinotekoisella lannoituksella. Rekisteröinnin seurauksena raskaana olevilla lapsilla on myöhemmin mahdollisuus selvittää hänen alkuperänsä. Kun sikiö on saavuttanut kaksitoista vuotta, hän voi pyytää perustietoja tämän tyyppisestä luovuttajasta. Perustiedot liittyvät esimerkiksi ulkonäköön, ammattiin, perhetilanteeseen ja luonteenpiirteisiin, jotka luovuttaja on ilmoittanut lahjoituksen yhteydessä. Kun sikiö on täyttänyt kuusitoista vuotta, hän voi myös pyytää tämän tyyppisten luovuttajien henkilötietoja (muita).
C-lahjoitustarkoittaa toisaalta, että se koskee luovuttajaa, jonka vanhemmat tuntevat. Tämän tyyppinen luovuttaja on yleensä joku tulevien vanhempien tuttavien tai ystävien joukosta tai joku, jonka mahdolliset vanhemmat ovat itse löytäneet esimerkiksi verkosta. Viimeksi mainittu luovuttajatyyppi on myös luovuttaja, jonka kanssa luovuttajasopimukset yleensä tehdään. Tämän tyyppisen luovuttajan suuri etu on, että tarkoitetut vanhemmat tuntevat luovuttajan ja siten hänen ominaispiirteensä. Lisäksi odotuslistaa ei ole, ja hedelmöitys voi edetä nopeasti. On kuitenkin tärkeää tehdä erittäin hyviä sopimuksia tämäntyyppisten luovuttajien kanssa ja kirjata ne. Lahjoittajasopimus voi antaa selvityksen etukäteen, jos on kysyttävää tai epävarmuutta. Jos oikeuskäsittelyä tullaan koskaan tekemään, tällainen sopimus osoittaa takautuvasti, mitkä tehdyt sopimukset ovat, että henkilöt ovat sopineet keskenään ja mitä aikomuksia osapuolilla oli sopimuksen allekirjoittamisen aikaan. Lahjoittajan kanssa käytävien oikeudellisten ristiriitojen ja menettelyjen välttämiseksi on siksi suositeltavaa pyytää oikeudellista apua asianajajalta menettelyn alkuvaiheessa luovuttajasopimuksen valmistelemiseksi.
Mitä lahjoittajasopimuksessa todetaan?
Luovuttajasopimuksessa määrätään usein seuraavasta:
- Luovuttajan nimi ja osoite
- Mahdollisten vanhempien nimi ja osoite
- Sopimukset siittiöiden luovutuksista, kuten kestosta, viestinnästä ja käsittelystä
- Lääketieteelliset näkökohdat, kuten perinnöllisten vikojen tutkimus
- Lupa lääketieteellisten tietojen tarkastamiseen
- Mahdolliset korvaukset. Nämä ovat usein matkakustannuksia ja luovuttajan lääkärintarkastuskustannuksia.
- Luovuttajan oikeudet ja velvollisuudet.
- Nimettömyys ja yksityisyyden suoja
- Molempien osapuolten vastuu
- Muut säännökset tilanteen muuttuessa
Lapsen lailliset oikeudet ja velvollisuudet
Kun on kyse sikiöstä, tuntemattomalla luovuttajalla ei yleensä ole laillista roolia. Luovuttaja ei esimerkiksi voi valvoa, että hänestä tulee laillisesti syntyvän lapsen vanhempi. Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että luovuttaja voi tietyissä olosuhteissa tulla laillisesti lapsen vanhemmaksi. Ainoa tapa lahjoittajalle lailliseen vanhemmuuteen on sikiön tunnustaminen. Tähän vaaditaan kuitenkin mahdollisen vanhemman suostumus. Jos sikiöllä on jo kaksi laillista vanhempaa, luovuttajalla ei ole mahdollisuutta tunnistaa sikiötä edes luvalla. Tunnetun luovuttajan oikeudet ovat erilaiset. Tällöin esimerkiksi vierailujärjestelmällä ja elatusapuilla voi myös olla merkitystä. Siksi on järkevää, että mahdolliset vanhemmat keskustelevat ja muistuttavat luovuttajan kanssa seuraavat kohdat:
Laillinen vanhemmuus. Keskustelemalla tästä aiheesta luovuttajan kanssa mahdolliset vanhemmat voivat välttää lopulta yllättymisen siitä, että luovuttaja haluaa tunnustaa suunnitellun lapsen omaksi ja haluaa siksi olla sen laillinen vanhempi. Siksi on tärkeää kysyä luovuttajalta etukäteen, haluaisiko hän myös tunnistaa lapsen ja / tai huoltaako hän. Jälkikäteen tapahtuvan keskustelun välttämiseksi on viisasta merkitä luovuttajan ja aiottujen vanhempien välillä tässä kohdassa luovuttajasopimukseen myös selvästi. Tässä mielessä luovuttajasopimus suojaa myös aiottujen vanhempien laillista vanhempaa.
Yhteystiedot ja huoltajuus. Tämä on toinen tärkeä osa, joka ansaitsee mahdollisten vanhempien ja luovuttajan keskusteltavan etukäteen luovuttajasopimuksessa. Tarkemmin sanottuna voidaan järjestää, onko siittiöiden luovuttajan ja lapsen välillä yhteyttä. Jos näin on, lahjoittajasopimuksessa voidaan myös määritellä olosuhteet, joissa tämä tapahtuu. Muuten tämä voi estää sikiötä yllättämästä (ei-toivottua). Käytännössä mahdollisten vanhempien ja siittiöiden luovuttajien kesken tekemissä sopimuksissa on eroja. Yksi siittiöiden luovuttaja on yhteydessä kuukausittain tai neljännesvuosittain lapseen, ja toinen siittiöiden luovuttaja tapaa lapsen vasta, kun hän on XNUMX. Viime kädessä luovuttajan ja mahdollisten vanhempien on sovittava asiasta yhdessä.
Elatusapu. Kun luovuttajasopimuksessa todetaan selvästi, että luovuttaja lahjoittaa siemenensä vain tarkoitetuille vanhemmille, toisin sanoen muuta kuin antaa sen käyttöön keinosiemennykseen, luovuttajan ei tarvitse maksaa elatusapua. Loppujen lopuksi hän ei ole taudinaiheuttaja. Jos näin ei ole, on mahdollista, että luovuttaja nähdään syy-tekijänä ja nimetään isyysmenettelyn kautta lailliseksi isäksi, joka on velvollinen maksamaan elatusapua. Tämä tarkoittaa, että luovuttajasopimus ei ole tärkeä vain aiotulle vanhemmalle tai vanhemmille, mutta varmasti myös luovuttajalle. Lahjoittajasopimuksella luovuttaja voi todistaa olevansa luovuttaja, mikä varmistaa, että mahdolliset vanhemmat eivät voi vaatia elatusapua.
Luovuttajasopimuksen laatiminen, tarkistaminen tai mukauttaminen
Onko sinulla jo lahjoittajasopimus ja ovatko olosuhteet muuttuneet sinulle tai luovuttajalle? Sitten voi olla viisasta mukauttaa luovuttajasopimus. Ajattele liikettä, jolla on vaikutuksia vierailujärjestelyyn. Tai tulojen muutos, joka vaatii elatusmaksun tarkistamista. Jos muutat sopimusta ajoissa ja teet sopimuksia, joita molemmat osapuolet tukevat, lisäävät vakaan ja rauhallisen elämän mahdollisuutta paitsi itsellesi, myös lapsellesi.
Pysyvätkö olosuhteet samat sinulle? Silloinkin voi olla viisasta, että lahjoitussopimus tarkistetaan lakiasiantuntijan toimesta. Klo Law & More ymmärrämme, että jokainen tilanne on erilainen. Siksi suhtaudumme henkilökohtaisesti. Law & MoreAsianajajat ovat perheoikeuden asiantuntijoita ja voivat tarkistaa tilanteesi kanssasi ja selvittää, ansaitseeko lahjoittajasopimus mitään muutoksia.
Haluatko tehdä lahjoittajasopimuksen perheoikeuden asiantuntijan johdolla? Vielä silloinkin Law & More on valmis sinulle. Lakimiehemme voivat myös tarjota sinulle oikeusapua tai neuvoja aiottujen vanhempien ja lahjoittajan välisessä erimielisyydessä. Onko sinulla muita kysymyksiä tästä aiheesta? Ota yhteyttä Law & More, autamme mielellämme.