UBO-rekisteri: jokaisen UBO: n pelko?

1. esittely

Euroopan parlamentti antoi 20. toukokuuta 2015 neljännen rahanpesudirektiivin. Tämän direktiivin perusteella jokaisella jäsenvaltiolla on velvollisuus perustaa UBO-rekisteri. Yrityksen kaikkien UBO: n tulee olla rekisterissä. UBO: n mukaan kelpuutetaan jokainen luonnollinen henkilö, jolla on suoraan tai epäsuorasti yli 25% yhtiön (osake) osuudesta, koska se ei ole osakemarkkinoilla noteerattu yritys. Jos UBO: ta ei perusteta, viimeisenä vaihtoehtona voidaan pitää luonnollista henkilöä, joka kuuluu yrityksen ylemmästä johtohenkilöstä, UBO: ksi. Alankomaissa UBO-rekisteri on liitettävä ennen 26. kesäkuuta 2017. Odotuksena on, että rekisterillä on monia seurauksia Alankomaiden ja Euroopan liiketoimintaympäristölle. Kun ei halua olla epämiellyttävän yllättynyt, selkeä kuva tulevista muutoksista on välttämätöntä. Siksi tässä artikkelissa yritetään selventää UBO-rekisterin käsitettä analysoimalla sen ominaisuuksia ja vaikutuksia.

2. Eurooppalainen käsite

Neljäs rahanpesun vastainen direktiivi on eurooppalaisen päätöksenteon tuote. Tämän direktiivin käyttöönoton taustalla on ajatus, että Eurooppa haluaa estää rahanpesijoita ja terrorismin rahoittajia käyttämästä pääoman nykyistä vapaata liikkuvuutta ja vapautta tarjota rahoituspalveluja rikollisiin tarkoituksiinsa. Tämän mukaisesti halutaan selvittää kaikkien UBO: n henkilöllisyys, koska heillä on huomattava määrä viranomaisia. UBO-rekisteri on vain osa muutoksista, jotka neljäs rahanpesudirektiivi on tuonut esiin tavoitteensa saavuttamiseksi.

Kuten mainittiin, direktiivi olisi pantava täytäntöön ennen 26. kesäkuuta 2017. UBO-rekisterin osalta direktiivissä esitetään selkeät puitteet. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot saattamaan lainsäädännön soveltamisalaan mahdollisimman monta oikeushenkilöä. Direktiivin mukaan kolmella tyyppisellä viranomaisella on oltava pääsy UBO-tietoihin joka tapauksessa: toimivaltaisilla viranomaisilla (mukaan lukien valvontaviranomaiset) ja kaikilla rahanpesun selvittelyyksiköillä, velvollisilla viranomaisilla (mukaan lukien finanssilaitokset, luottolaitokset, tilintarkastajat, notaarit, välittäjät) ja rahapelipalvelujen tarjoajat) ja kaikki henkilöt tai organisaatiot, jotka voivat osoittaa oikeutetun edun. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vapaasti valita täysin julkisen rekisterin. Termiä ”toimivaltaiset viranomaiset” ei selitetä tarkemmin direktiivissä. Tästä syystä Euroopan komissio pyysi selvennystä ehdotukseensa direktiiviin 5. heinäkuuta 2016.

Rekisteriin on sisällytettävä vähintään seuraavat tiedot: täydellinen nimi, syntymäkuukausi, syntymävuosi, kansalaisuus, asuinmaa ja UBO: n hallussa olevien taloudellisten etujen luonne ja laajuus. Lisäksi termin ”UBO” määritelmä on erittäin laaja. Termi ei sisällä pelkästään 25%: n tai sitä suurempaa suoraa (omistajuuden perusteella) määräysvaltaa, vaan myös mahdollista yli 25%: n välillistä määräysvaltaa. Epäsuoralla valvonnalla tarkoitetaan hallintaa millään muulla tavalla kuin omistusoikeuden kautta. Tämä määräysvalta voi perustua osakkeenomistajien sopimuksessa määrättyihin valvontakriteereihin, kykyyn olla kauaskantoinen vaikutus yritykseen tai kykyyn nimittää esimerkiksi johtajat.

3. Rekisteri Alankomaissa

Alankomaiden puitteet UBO-rekisteriä koskevan lainsäädännön täytäntöönpanolle esitetään pitkälti ministeri Dijsselbloemille päivätyssä, 10. helmikuuta 2016 päivätyssä kirjeessä. Rekisteröintivaatimuksen piiriin kuuluvien yksiköiden osalta kirje osoittaa, että melkein mikään nykyisistä hollantilaisista tyypeistä yhteisöt pysyvät koskemattomina lukuun ottamatta yksityisyrityksiä ja kaikkia julkisia yhteisöjä. Myös pörssiyhtiöt ovat ulkopuolelle. Toisin kuin kolme henkilöryhmää ja viranomaista, joilla on oikeus tarkastaa rekisterissä olevat tiedot, jotka valitaan Euroopan tasolla, Alankomaat valitsee julkisen rekisterin. Tämä johtuu siitä, että rajoitettuun rekisteriin liittyy haittoja kustannusten, toteutettavuuden ja todennettavuuden kannalta. Koska rekisteri on julkinen, rakennetaan neljä yksityisyyden suojaa:

3.1. Jokainen tietojen käyttäjä rekisteröidään.

3.2. Tietojen saatavuutta ei myönnetä ilmaiseksi.

3.3. Muilla käyttäjillä kuin erityisesti nimetyillä viranomaisilla (viranomaisilla, joihin kuuluvat muun muassa Alankomaiden pankki, viranomaisten rahoitusmarkkinat ja finanssivalvonta) ja Alankomaiden rahanpesun selvittelykeskuksella on pääsy vain rajoitettuihin tietoihin.

3.4. Sieppaamisen, kiristyksen, väkivallan tai uhkailun riskin yhteydessä suoritetaan tapauskohtainen riskinarviointi, jossa tutkitaan, voidaanko tiettyjen tietojen saatavuus sulkea tarvittaessa.

Muut käyttäjät kuin erityisesti nimetyt viranomaiset ja AFM voivat käyttää vain seuraavia tietoja: nimi, syntymäkuukausi, kansalaisuus, asuinmaa sekä tosiasiallisen edunsaajan taloudellisten etujen luonne ja laajuus. Tämä vähimmäisvaatimus tarkoittaa, että kaikki laitokset, joiden on tehtävä pakollista UBO-tutkimusta, eivät voi saada kaikkia vaadittavia tietoja rekisteristä. Heidän on kerättävä nämä tiedot itse ja säilytettävä nämä tiedot hallinnossaan.

Koska nimetyillä viranomaisilla ja rahanpesun selvittelykeskuksella on tietty tutkimus- ja valvontatehtävä, heillä on pääsy lisätietoihin: (1) syntymäaika, -paikka ja -maa, (2) osoite, (3) kansalaispalvelun numero ja / tai ulkomaisen verotunnuksen (TIN), (4) henkilöllisyyden todentamisasiakirjan luonne, numero, antamispäivämäärä ja paikka tai jäljennös asiakirjasta ja (5) asiakirjat, jotka todistavat, miksi henkilöllä on asema ja vastaavan (taloudellisen) osuuden suuruus.

Kauppakamarin odotetaan hallinnoivan rekisteriä. Tiedot saapuvat rekisteriin toimittamalla tiedot yrityksille ja oikeushenkilöille itse. UBO ei saa kieltäytyä osallistumasta näiden tietojen toimittamiseen. Lisäksi velvollisilla viranomaisilla on tietyssä mielessä myös täytäntöönpanotoiminto: Niillä on velvollisuus välittää rekisterille kaikki hallussaan olevat tiedot, jotka eroavat rekisteristä. Viranomaisilla, joille on annettu vastuu rahanpesun, terrorismin rahoituksen ja muun taloudellisen ja taloudellisen rikollisuuden torjunnassa, on tehtävänsä suuruudesta riippuen oikeus tai velvollisuus toimittaa rekisteristä poikkeavia tietoja. Ei ole vielä selvää, kuka vastaa muodollisesti UBO-tietojen (oikean) toimittamisen valvontatehtävästä ja kenellä (mahdollisesti) on oikeus määrätä sakkoja.

4. Järjestelmä ilman virheitä?

Tiukoista vaatimuksista huolimatta UBO-lainsäädäntö ei näytä kaikilta osiltaan olevan vesitiivis. On olemassa useita tapoja, joilla voidaan varmistaa, että yksi jää UBO-rekisterin soveltamisalan ulkopuolelle.

4.1. Luottamushahmo
Voidaan halutessaan toimia luottamuksen kautta. Luottamuslukuihin sovelletaan erilaisia ​​sääntöjä direktiivin nojalla. Direktiivissä vaaditaan myös luottamusluetteloiden rekisteröintiä. Tämä erityinen rekisteri ei kuitenkaan ole julkinen. Tällä tavoin luottamuksen takana olevien henkilöiden nimettömyys turvataan edelleen. Esimerkkejä luottamuslukuista ovat angloamerikkalainen luottamus ja Curaçaon luottamus. Bonaire tuntee myös luottamukseen verrattavan luvun: DPF. Tämä on erityyppinen säätiö, jolla, toisin kuin luottamus, on oikeushenkilöllisyys. Sitä säätelee BES-lainsäädäntö.

4.2. Istuimen vaihto
Neljännessä rahanpesun vastaisessa direktiivissä mainitaan sen sovellettavuus: "yritykset ja muut niiden alueelle sijoittautuneet oikeushenkilöt". Tämä virke viittaa siihen, että yritykset, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioiden alueen ulkopuolelle, mutta jotka myöhemmin muuttavat kotipaikkansa johonkin jäsenvaltioon, eivät kuulu lainsäädännön piiriin. Esimerkiksi voidaan ajatella suosittuja oikeudellisia käsitteitä, kuten Jersey Ltd., BES BV ja American Inc.. DPF voi myös päättää siirtää todellisen kotipaikkansa Alankomaihin ja jatkaa toimintaa DPF: nä.

5. Tulevat muutokset?

Kysymys on, haluaako Euroopan unioni säilyttää edellä mainitut mahdollisuudet välttää UBO-lainsäädäntöä. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole mitään konkreettisia viitteitä siitä, että tässä vaiheessa tapahtuu muutoksia lyhyellä aikavälillä. Euroopan komissio pyysi 5. heinäkuuta jättämässään ehdotuksessa pari muutosta direktiiviin. Ehdotus ei sisältänyt edellä mainittuja muutoksia. Lisäksi ei ole vielä selvää, toteutetaanko ehdotetut muutokset todella. Siitä huolimatta ei ole väärin ottaa huomioon ehdotetut muutokset ja mahdollisuus, että muut muutokset tehdään myöhemmin. Tällä hetkellä ehdotetut neljä suurta muutosta ovat seuraavat:

5.1. Komissio ehdottaa rekisterin julkistamista kokonaan. Tämä tarkoittaa, että direktiiviä mukautetaan yksityishenkilöiden ja organisaatioiden saataville, jotka voivat osoittaa oikeutetun edun. Jos heidän pääsynsä voitiin aiemmin rajoittaa aiemmin mainittuihin vähimmäistietoihin, rekisteri paljastetaan nyt myös heille kokonaan.

5.2. Komissio ehdottaa, että määritelmä "toimivaltaiset viranomaiset" määritellään seuraavasti: ".. ne viranomaiset, joilla on nimetty vastuu rahanpesun tai terrorismin rahoituksen torjunnassa, mukaan lukien veroviranomaiset ja viranomaiset, joiden tehtävänä on tutkia rahanpesua tai asettaa syytteeseen siihen liittyvät ennakkorikokset. ja terrorismin rahoittaminen, rikollisen omaisuuden jäljittäminen ja takavarikointi tai jäädyttäminen ja takavarikointi ".

5.3. Komissio pyytää suurempaa avoimuutta ja parempaa mahdollisuutta tunnistaa UBO: t yhdistämällä kaikki jäsenvaltioiden kansalliset rekisterit.

5.4. Komissio ehdottaa lisäksi joissain tapauksissa UBO-veron alentamista 25 prosentista 10 prosenttiin. Näin on oikeushenkilöiden ollessa passiivinen muu kuin rahoituslaitos. Ne ovat ".. Välittäjäyksiköitä, joilla ei ole taloudellista toimintaa ja joiden tarkoituksena on vain erottaa tosiasialliset tosiasialliset omistajat varoista".

5.5. Komissio ehdottaa, että täytäntöönpanon määräaikaa muutetaan 26. kesäkuuta 2017 - 1. tammikuuta 2017.

Yhteenveto

Julkisen UBO-rekisterin käyttöönotolla on kauaskantoisia vaikutuksia jäsenvaltioiden yrityksille. Henkilöt, jotka suoraan tai epäsuorasti omistavat yli 25 prosenttia yhtiön (osake) osuudesta, joka ei ole pörssiyhtiö, pakotetaan tekemään paljon uhrauksia yksityisyyden suojan alalla, mikä lisää kiristyksen ja sieppauksen riskiä; huolimatta siitä, että Alankomaat on ilmoittanut tekevän parhaansa lieventääkseen näitä riskejä niin paljon kuin mahdollista. Lisäksi joillekin tapauksille tulee suurempi vastuu UBO-rekisterissä olevista tiedoista poikkeavien tietojen ilmoittamisessa ja lähettämisessä. UBO-rekisterin käyttöönotto voi hyvinkin tarkoittaa, että keskitytään luottamushenkilöihin tai jäsenvaltioiden ulkopuolelle perustettuun oikeudelliseen instituutioon, joka voi sitten siirtää todellisen kotipaikkansa jäsenvaltiolle. Ei ole varmaa, säilyvätkö nämä rakenteet tulevaisuudessa toteuttamiskelpoisina vaihtoehtona. Neljännen rahanpesudirektiivin tällä hetkellä ehdotettu muutos ei sisällä vielä muutoksia tässä vaiheessa. Alankomaissa on lähinnä otettava huomioon ehdotus kansallisten rekistereiden yhdistämiseksi, mahdollinen muutos 25 prosentin vaatimuksessa ja mahdollinen varhainen täytäntöönpanopäivä.

Jaa: