Mitä tehdä luvattoman äänen näytteenoton tapauksessa? kuva

Mitä tehdä luvattoman äänen näytteenoton tapauksessa?

Ääninäytteistys eli musiikin näytteenotto on tällä hetkellä laajalti käytetty tekniikka, jossa äänifragmentteja kopioidaan sähköisesti, jotta niitä voidaan käyttää usein muunnetussa muodossa uudessa (musiikki)teoksessa, yleensä tietokoneen avulla. Äänikappaleisiin voi kuitenkin kohdistua erilaisia ​​oikeuksia, minkä seurauksena luvaton näytteenotto voi olla laitonta.

Sampling hyödyntää olemassa olevia äänifragmentteja. Näiden äänifragmenttien sävellys, sanoitukset, esitys ja tallennus voivat olla tekijänoikeuden alaisia. Sävellys ja sanoitukset voivat olla tekijänoikeudella suojattuja. Esitys (teoksen) äänite voidaan suojata esittäjän lähioikeudella ja äänite (tallenne) voidaan suojata äänitteen tuottajan lähioikeudella. EU:n tekijänoikeusdirektiivin (2/2001) 29 artikla myöntää tekijälle, esittäjälle ja äänitteen tuottajalle yksinoikeuden jäljentämiseen, joka rajoittuu oikeuteen sallia tai kieltää suojatun "esineen" kopiointi. Tekijä voi olla säveltäjä ja/tai sanoitusten tekijä, laulajat ja/tai muusikot ovat yleensä esiintyvä taiteilija (lähioikeuslain (NRA) 1 a §) ja äänitteen tuottaja on se, joka tekee ensimmäisen äänityksen. , tai onko se tehnyt ja kantaa taloudellisen riskin (NRA:n 1 artiklan d alakohta). Kun artisti kirjoittaa, esittää, äänittää ja julkaisee omia kappaleitaan omalla johdolla, nämä eri osapuolet yhdistyvät yhdeksi henkilöksi. Tekijänoikeus ja siihen liittyvät oikeudet ovat tällöin yhden henkilön käsissä.

Hollannissa tekijänoikeusdirektiivi on pantu täytäntöön muun muassa tekijänoikeuslaissa (CA) ja NRA:ssa. Lain 1 § suojaa tekijän kopiointioikeutta. Tekijänoikeuslaissa käytetään termiä "kopiointi" eikä "kopiointi", mutta käytännössä molemmat termit ovat samanlaisia. Esittävän taiteilijan ja äänitteen tuottajan kopiointioikeus on suojattu NRA:n 2 §:llä ja 6 §:llä. Tekijänoikeusdirektiivin tavoin näissä säännöksissä ei määritellä, mitä (koko tai osittainen) kopiointi on. Esimerkkinä: Tekijänoikeuslain 13 §:ssä säädetään niin ”kaikki täydelliset tai osittaiset käsittelyt tai jäljitelmät muutetussa muodossa” muodostaa jäljennöksen. Jäljennös sisältää siis enemmän kuin 1-1-kopion, mutta on epäselvää, millä kriteereillä rajatapauksia arvioidaan. Tämä epäselvyys on vaikuttanut äänen näytteenottokäytäntöön pitkään. Näytteenottajat eivät tienneet, milloin heidän oikeuksiaan on loukattu.

Vuonna 2019 Euroopan unionin tuomioistuin (EUTU) selvensi asiaa osittain Pelham tuomio Saksan Bundesgerichtshofin (BGH) esittämien alustavien kysymysten perusteella (EUVL 29, C-2019/476, ECLI:EU:C:17:2019). Tuomioistuin totesi muun muassa, että näyte voi olla äänitteen kopio näytteen pituudesta riippumatta (624 kohta). Siksi myös toinen näyte voi olla rikkomus. Lisäksi määrättiin, että ”jos käyttäjä sananvapautta käyttäessään litteroi äänikappaleen äänityksestä käytettäväksi uudessa teoksessa muutettuun muotoon, jota korva ei voi tunnistaa, tällaisen käytön ei pitäisi katsoa olevan "kopiointi" direktiivin 2/2001 29 artiklan c alakohdassa tarkoitettu (31 kohta, päätösosa 1 kohta). Jos siis näyte on muokattu siten, että alunperin otettu äänifragmentti ei ole enää korvassa tunnistettavissa, ei ole kyse äänitteen toistosta. Siinä tapauksessa asianomaisten oikeudenhaltijoiden lupaa ääninäytteenottoon ei tarvita. EU:n tuomioistuimen palautteen jälkeen BGH teki päätöksen 30. huhtikuuta 2020 Metall auf Metall IV, jossa se määritti korvan, josta näytteen on oltava tunnistamaton: keskiverto musiikinkuuntelijan korva (BGH 30, I ZR 2020/115 ()Metall auf Metall IV), kohta. 29). Vaikka Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja BGH:n tuomiot koskevat äänitteen tuottajan lähioikeuksia, on todennäköistä, että näissä tuomioissa muotoiltuja kriteerejä sovelletaan myös esittäjän tekijänoikeuden ja lähioikeuden loukkaukseen. Tekijänoikeudella ja esittäjän lähioikeuksilla on korkeampi suojakynnys, jotta äänitteen tuottajan lähioikeuksiin vetoaminen onnistuu periaatteessa paremmin ääninäytteistyksen väitetyssä loukkauksessa. Tekijänoikeussuojan vuoksi esimerkiksi äänifragmentin on luokiteltava "omaksi henkiseksi luomukseksi". Tällaista suojavaatimusta ei ole äänitteen tuottajan lähioikeuksien suojalle.

Periaatteessa kyseessä on siis jäljentämisoikeuden loukkaus, jos joku näytteet a kuulostaa tavalla, joka on tavallisen musiikinkuuntelijan tunnistettavissa. Tekijänoikeusdirektiivin 5 artikla sisältää kuitenkin useita rajoituksia ja poikkeuksia tekijänoikeusdirektiivin 2 artiklan kopiointioikeuteen, mukaan lukien lainauspoikkeus ja parodiaa koskeva poikkeus. Tämä ei yleensä kata äänen näytteenottoa normaalissa kaupallisessa yhteydessä tiukkojen lakisääteisten vaatimusten vuoksi.

Jonkun, joka joutuu tilanteeseen, jossa hänen äänifragmenttejaan näytellään, tulee siksi kysyä itseltään seuraava kysymys:

  • Onko näytteenottajalla asiaankuuluvien oikeudenhaltijoiden lupa?
  • Onko näytettä muokattu niin, että se ei tunnista tavallista musiikinkuuntelijaa?
  • Kuuluuko näyte jonkin poikkeuksen tai rajoituksen piiriin?

Väitetyn loukkauksen sattuessa toimenpiteisiin voidaan ryhtyä seuraavilla tavoilla:

  • Lähetä haastekirje rikkomisen lopettamiseksi.
    • Looginen ensimmäinen askel, jos haluat rikkomisen loppuvan mahdollisimman pian. Varsinkin jos et hae vahingonkorvauksia, vaan haluat vain rikkomisen loppuvan.
  • Neuvottele väitetyn loukkaajan kanssa selkeä näyte.
    • Voi olla niin, että väitetty loukkaaja ei ole loukannut jonkun oikeuksia tahallaan tai ainakaan ajattelematta. Siinä tapauksessa väitetty loukkaaja voidaan haastaa oikeuteen ja tehdä selväksi, että loukkaus on tapahtunut. Sieltä voidaan neuvotella ehdoista, joilla oikeudenhaltija myöntää luvan näytteenottoon. Oikeuksien haltija voi esimerkiksi vaatia nimeämistä, asianmukaista korvausta tai rojalteja. Tätä näytteenottoluvan myöntämis- ja hankkimisprosessia kutsutaan myös raivaaminen. Normaalisti tämä prosessi tapahtuu ennen kuin rikkomuksia tapahtuu.
  • Siviilikanteen nostaminen tuomioistuimessa väitettyä loukkaajaa vastaan.
    • Tuomioistuimelle voidaan nostaa kanne tekijänoikeuden tai lähioikeuksien loukkauksen perusteella. Voidaan esimerkiksi väittää, että toinen osapuoli on toiminut lainvastaisesti rikkomalla (Alankomaiden siviililain 3:302 §), voidaan vaatia vahingonkorvausta (CA:n 27 §, NRA:n 16 §:n 1 momentti) ja voittoa. voidaan luovuttaa (lain 27a §, NRA:n 16 §:n 2 momentti).

Law & More auttaa mielellään vaatimuskirjeen laatimisessa, neuvotteluissa väitetyn loukkaajan kanssa ja/tai oikeudenkäynnin aloittamisessa.

Tietosuoja-asetukset
Käytämme evästeitä parantaaksemme kokemustasi verkkosivustomme käytössä. Jos käytät Palveluitamme selaimen kautta, voit rajoittaa, estää tai poistaa evästeitä verkkoselaimesi asetuksista. Käytämme myös kolmansien osapuolten sisältöä ja komentosarjoja, jotka saattavat käyttää seurantatekniikkaa. Voit antaa valikoivasti alla olevan suostumuksesi tällaisten kolmansien osapuolten upottamisen sallimiseksi. Tarkat tiedot käyttämistämme evästeistä, keräämistämme tiedoista ja siitä, miten käsittelemme niitä, tarkista Tietosuojalauseke
Law & More B.V.