1. Esittely
Euroopan parlamentti hyväksyi 20. toukokuuta 2015 neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin. Tämän direktiivin perusteella jokainen jäsenvaltio on velvollinen perustamaan UBO-rekisterin. Kaikki yrityksen UBO:t tulee sisällyttää rekisteriin. Koska UBO hyväksyy jokaisen luonnollisen henkilön, joka omistaa suoraan tai välillisesti yli 25 % yrityksen (osake)osuudesta, joka ei ole pörssilistattu yhtiö. Jos UBO:ta ei pystytä perustamaan, viimeinen vaihtoehto voisi olla yrityksen ylemmästä johtohenkilöstöstä kuuluvan luonnollisen henkilön katsominen UBO:ksi.
Alankomaissa UBO-rekisteri on rekisteröitävä ennen 26. kesäkuuta 2017. Rekisterin odotetaan tuovan monia seurauksia Alankomaiden ja Euroopan liiketoimintaympäristöön. Kun ei halua yllättyä ikävästi, selkeä kuva tulevista muutoksista on välttämätöntä. Siksi tässä artikkelissa yritetään selventää UBO-rekisterin käsitettä analysoimalla sen ominaisuuksia ja vaikutuksia.
2. Eurooppalainen käsite
Neljäs rahanpesun vastainen direktiivi on eurooppalaisen päätöksenteon tuote. Tämän direktiivin käyttöönoton taustalla on ajatus, että Eurooppa haluaa estää rahanpesijoita ja terrorismin rahoittajia käyttämästä pääoman nykyistä vapaata liikkuvuutta ja vapautta tarjota rahoituspalveluja rikollisiin tarkoituksiinsa. Tämän mukaisesti halutaan selvittää kaikkien UBO: n henkilöllisyys, koska heillä on huomattava määrä viranomaisia. UBO-rekisteri on vain osa muutoksista, jotka neljäs rahanpesudirektiivi on tuonut esiin tavoitteensa saavuttamiseksi.
Kuten mainittiin, direktiivi tulisi ottaa käyttöön ennen 26. kesäkuuta 2017. UBO-rekisterin osalta direktiivi linjaa selkeät puitteet. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot saattamaan mahdollisimman monta oikeushenkilöä lainsäädännön piiriin.
Direktiivin mukaan kolmentyyppisillä viranomaisilla on joka tapauksessa oltava pääsy UBO-tietoihin: toimivaltaisilla viranomaisilla (mukaan lukien valvontaviranomaiset) ja kaikilla rahanpesun selvittelyyksiköillä, velvoitteilla viranomaisilla (mukaan lukien rahoituslaitokset, luottolaitokset, tilintarkastajat, notaarit, välittäjät ja rahapelipalvelujen tarjoajat) ja kaikki henkilöt tai organisaatiot, jotka voivat osoittaa oikeutetun edun.
Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vapaasti valita täysin julkisen rekisterin. Termiä "toimivaltaiset viranomaiset" ei selosteta direktiivissä tarkemmin. Tästä syystä Euroopan komissio pyysi selvennystä ehdotukseensa direktiiviin 5.
Rekisteriin on sisällytettävä vähintään seuraavat tiedot: täydellinen nimi, syntymäkuukausi, syntymävuosi, kansalaisuus, asuinmaa ja UBO: n hallussa olevien taloudellisten etujen luonne ja laajuus. Lisäksi termin ”UBO” määritelmä on erittäin laaja. Termi ei sisällä pelkästään 25%: n tai sitä suurempaa suoraa (omistajuuden perusteella) määräysvaltaa, vaan myös mahdollista yli 25%: n välillistä määräysvaltaa. Epäsuoralla valvonnalla tarkoitetaan hallintaa millään muulla tavalla kuin omistusoikeuden kautta. Tämä määräysvalta voi perustua osakkeenomistajien sopimuksessa määrättyihin valvontakriteereihin, kykyyn olla kauaskantoinen vaikutus yritykseen tai kykyyn nimittää esimerkiksi johtajat.
3. Rekisteri Alankomaissa
Alankomaiden puitteet UBO-rekisteriä koskevan lainsäädännön täytäntöönpanolle hahmotellaan suurelta osin ministeri Dijsselbloemille 10. helmikuuta 2016 päivätyssä kirjeessä. Rekisteröintivaatimuksen piiriin kuuluvien tahojen osalta kirje osoittaa, että lähes mikään olemassa olevista hollantilaistyypeistä yhteisöt säilyvät koskemattomina, lukuun ottamatta yksityistä yritystä ja kaikkia julkisia yhteisöjä. Myös pörssiyhtiöt eivät ole mukana.
Toisin kuin Euroopan tasolla valitut kolme henkilö- ja viranomaisryhmää, joilla on oikeus tarkastaa rekisterin tiedot, Alankomaat valitsee julkisen rekisterin. Tämä johtuu siitä, että rajoitettuun rekisteriin liittyy haittoja kustannusten, toteutettavuuden ja todennettavuuden suhteen. Koska rekisteri on julkinen, sisään rakennetaan neljä tietosuojasuojaa:
3.1. Jokainen tietojen käyttäjä rekisteröidään.
3.2. Tietojen saatavuutta ei myönnetä ilmaiseksi.
3.3. Muilla käyttäjillä kuin erityisesti nimetyillä viranomaisilla (viranomaisilla, joihin kuuluvat muun muassa Alankomaiden pankki, viranomaisten rahoitusmarkkinat ja finanssivalvonta) ja Alankomaiden rahanpesun selvittelykeskuksella on pääsy vain rajoitettuihin tietoihin.
3.4. Sieppaamisen, kiristyksen, väkivallan tai uhkailun riskin yhteydessä suoritetaan tapauskohtainen riskinarviointi, jossa tutkitaan, voidaanko tiettyjen tietojen saatavuus sulkea tarvittaessa.
Muut käyttäjät kuin erityisesti nimetyt viranomaiset ja AFM voivat käyttää vain seuraavia tietoja: nimi, syntymäkuukausi, kansalaisuus, asuinmaa sekä tosiasiallisen edunsaajan taloudellisten etujen luonne ja laajuus. Tämä vähimmäisvaatimus tarkoittaa, että kaikki laitokset, joiden on tehtävä pakollista UBO-tutkimusta, eivät voi saada kaikkia vaadittavia tietoja rekisteristä. Heidän on kerättävä nämä tiedot itse ja säilytettävä nämä tiedot hallinnossaan.
Koska nimetyillä viranomaisilla ja rahanpesun selvittelykeskuksella on tietty tutkimus- ja valvontatehtävä, heillä on pääsy lisätietoihin: (1) syntymäaika, -paikka ja -maa, (2) osoite, (3) kansalaispalvelun numero ja / tai ulkomaisen verotunnuksen (TIN), (4) henkilöllisyyden todentamisasiakirjan luonne, numero, antamispäivämäärä ja paikka tai jäljennös asiakirjasta ja (5) asiakirjat, jotka todistavat, miksi henkilöllä on asema ja vastaavan (taloudellisen) osuuden suuruus.
Kauppakamarin odotetaan hoitavan rekisteriä. Tiedot saapuvat rekisteriin yritysten ja oikeushenkilöiden itsensä toimittamalla tiedot. UBO ei voi kieltäytyä osallistumasta näiden tietojen toimittamiseen. Lisäksi velvoitetuilla viranomaisilla on tietyssä mielessä myös täytäntöönpanotehtävä: niillä on velvollisuus välittää rekisteriin kaikki hallussaan olevat tiedot, jotka poikkeavat rekisteristä.
Rahanpesun, terrorismin rahoituksen ja muun talous- ja talousrikollisuuden torjuntaan uskotuilla viranomaisilla on tehtävänsä laajuudesta riippuen oikeus tai velvoite toimittaa rekisteristä poikkeavia tietoja. Vielä ei ole selvää, kuka on virallisesti vastuussa UBO-tietojen (oikeaa) toimittamista koskevasta täytäntöönpanotehtävästä ja kenellä on (mahdollisesti) oikeus määrätä sakkoja.
4. Järjestelmä ilman virheitä?
Tiukoista vaatimuksista huolimatta UBO-lainsäädäntö ei näytä kaikilta osiltaan olevan vesitiivis. On olemassa useita tapoja, joilla voidaan varmistaa, että yksi jää UBO-rekisterin soveltamisalan ulkopuolelle.
4.1. Luottamushahmo
Voidaan halutessaan toimia luottamuksen kautta. Luottamuslukuihin sovelletaan erilaisia sääntöjä direktiivin nojalla. Direktiivissä vaaditaan myös luottamusluetteloiden rekisteröintiä. Tämä erityinen rekisteri ei kuitenkaan ole julkinen. Tällä tavoin luottamuksen takana olevien henkilöiden nimettömyys turvataan edelleen. Esimerkkejä luottamuslukuista ovat angloamerikkalainen luottamus ja Curaçaon luottamus. Bonaire tuntee myös luottamukseen verrattavan luvun: DPF. Tämä on erityyppinen säätiö, jolla, toisin kuin luottamus, on oikeushenkilöllisyys. Sitä säätelee BES-lainsäädäntö.
4.2. Istuimen vaihto
Neljännessä rahanpesun vastaisessa direktiivissä mainitaan sen sovellettavuus: "yritykset ja muut niiden alueelle sijoittautuneet oikeushenkilöt". Tämä virke viittaa siihen, että yritykset, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioiden alueen ulkopuolelle, mutta jotka myöhemmin muuttavat kotipaikkansa johonkin jäsenvaltioon, eivät kuulu lainsäädännön piiriin. Esimerkiksi voidaan ajatella suosittuja oikeudellisia käsitteitä, kuten Jersey Ltd., BES BV ja American Inc.. DPF voi myös päättää siirtää todellisen kotipaikkansa Alankomaihin ja jatkaa toimintaa DPF: nä.
5. Tulevat muutokset?
Kysymys on siitä, haluaako Euroopan unioni jatkaa edellä mainittuja mahdollisuuksia UBO-lainsäädännön välttämiseksi. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole konkreettisia viitteitä siitä, että tässä asiassa tapahtuisi muutoksia lyhyellä aikavälillä. Euroopan komissio pyysi 5. heinäkuuta jättämässään ehdotuksessa pari muutosta direktiiviin.
Tämä ehdotus ei sisältänyt edellä mainittuja muutoksia. Lisäksi ei ole vielä selvää, toteutetaanko ehdotetut muutokset todella. Ei kuitenkaan ole väärin ottaa huomioon ehdotetut muutokset ja mahdollisuus, että muita muutoksia tehdään myöhemmin. Tällä hetkellä ehdotetut neljä suurta muutosta ovat seuraavat:
5.1. Komissio ehdottaa rekisterin julkistamista kokonaan. Tämä tarkoittaa, että direktiiviä mukautetaan yksityishenkilöiden ja organisaatioiden saataville, jotka voivat osoittaa oikeutetun edun. Jos heidän pääsynsä voitiin aiemmin rajoittaa aiemmin mainittuihin vähimmäistietoihin, rekisteri paljastetaan nyt myös heille kokonaan.
5.2. Komissio ehdottaa, että määritelmä "toimivaltaiset viranomaiset" määritellään seuraavasti: ".. ne viranomaiset, joilla on nimetty vastuu rahanpesun tai terrorismin rahoituksen torjunnassa, mukaan lukien veroviranomaiset ja viranomaiset, joiden tehtävänä on tutkia rahanpesua tai asettaa syytteeseen siihen liittyvät ennakkorikokset. ja terrorismin rahoittaminen, rikollisen omaisuuden jäljittäminen ja takavarikointi tai jäädyttäminen ja takavarikointi ".
5.3. Komissio pyytää suurempaa avoimuutta ja parempaa mahdollisuutta tunnistaa UBO: t yhdistämällä kaikki jäsenvaltioiden kansalliset rekisterit.
5.4. Komissio ehdottaa lisäksi joissain tapauksissa UBO-veron alentamista 25 prosentista 10 prosenttiin. Näin on oikeushenkilöiden ollessa passiivinen muu kuin rahoituslaitos. Ne ovat ".. Välittäjäyksiköitä, joilla ei ole taloudellista toimintaa ja joiden tarkoituksena on vain erottaa tosiasialliset tosiasialliset omistajat varoista".
5.5. Komissio ehdottaa, että täytäntöönpanon määräaikaa muutetaan 26. kesäkuuta 2017 - 1. tammikuuta 2017.
Yhteenveto
Julkisen UBO-rekisterin käyttöönotolla on kauaskantoisia seurauksia jäsenvaltioiden yrityksille. Henkilöt, jotka omistavat suoraan tai välillisesti yli 25 % pörssiyhtiön ulkopuolisen yrityksen (osake)osuudesta, joutuvat tekemään paljon uhrauksia yksityisyyden alalla, mikä lisää kiristyksen ja kidnappauksen riskiä; huolimatta siitä, että Alankomaat on ilmoittanut tekevänsä parhaansa näiden riskien vähentämiseksi mahdollisimman paljon. Lisäksi jotkin tahot saavat suuremman vastuun UBO-rekisterissä olevista tiedoista poikkeavien tietojen havaitsemisessa ja välittämisessä.
UBO-rekisterin käyttöönotto voi hyvinkin tarkoittaa, että painopiste siirtyy luottamushenkilöön tai a juridinen jäsenvaltioiden ulkopuolelle perustettu laitos, joka voi sitten siirtää todellisen kotipaikkansa johonkin jäsenvaltioon. Ei ole varmaa, ovatko nämä rakenteet kannattavia vaihtoehtoja myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä ehdotettu neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin muutos ei sisällä vielä tässä vaiheessa muutoksia. Vuonna AlankomaatPääasiassa on otettava huomioon ehdotus kansallisten rekisterien yhteenliittämisestä, mahdollinen muutos 25 %:n vaatimukseen ja mahdollinen varhainen täytäntöönpanopäivä.