Henkilöstön hävittäminen on raju toimenpide sekä vuokralaiselle että vuokranantajalle. Loppujen lopuksi vuokralaiset joutuvat häätämisen jälkeen jättämään vuokrakohteen kaiken omaisuutensa kanssa, kaikin tavoin kauaskantoisin seurauksin. Vuokranantaja ei siis voi vain jatkaa häätöä, jos vuokralainen ei täytä vuokrasopimuksesta johtuvia velvoitteitaan. Vaikka häätöä ei ole nimenomaisesti säännelty lailla, tiukkoja sääntöjä sovelletaan tähän menettelyyn.
Jotta vuokraaja voi jatkaa häätöä, hänen on saatava tuomioistuimesta häätömääräys. Tämä tuomioistuinpäätös sisältää luvan vuokrata omaisuutta häätää tuomioistuimen määräämänä päivänä. Jos vuokralainen ei ole samaa mieltä häätömääräyksestä, vuokralainen voi hakea muutosta tähän oikeuspäätökseen. Muutoksenhaun jättäminen yleensä keskeyttää tuomioistuimen päätöksen määräämisen ja siten hävittämisen, kunnes muutoksenhakutuomioistuin on päättänyt asiasta. Jos tuomioistuin on kuitenkin julistanut häätömääräyksen täytäntöönpanokelpoiseksi, vuokralaisen muutoksenhaku ei johda keskeytykseen ja vuokranantaja voi jatkaa häätöä. Tämä tapahtumakäytäntö aiheuttaa riskin vuokranantajalle, jos muutoksenhakutuomioistuin päättää muutosta muutoin.
Ennen kuin tuomioistuin myöntää luvan muutokseen, vuokranantajan on oltava irtisanottu vuokrasopimus. Vuokranantaja voi irtisanoa seuraavilla tavoilla:
Liukeneminen
Tätä irtisanomistapaa varten vuokralaisella on puutteellista velvollisuuksiensa täyttämisessä asianomaisesta vuokrasopimuksesta, toisin sanoen laiminlyönnistä. Näin on esimerkiksi silloin, jos vuokralainen aiheuttaa vuokraviivästyksiä tai aiheuttaa lainvastaisia haittoja. Vuokralaisen puutteen on oltava riittävä, jotta vuokrasopimuksen purkaminen on perusteltua. Jos vuokrattu kiinteistö koskee asuintilaa tai keskikokoista liiketilaa, vuokralainen saa suojaa siinä mielessä, että purkaminen voi tapahtua vain tuomioistuinmenettelyllä.
Peruutus
Tämä on toinen tapa irtisanoa. Vaatimukset, jotka vuokranantajan on täytettävä tässä yhteydessä, riippuvat vuokratun omaisuuden tyypistä. Jos vuokrattu kiinteistö koskee asuintilaa tai keskisuuria liiketilaa, vuokralainen hyötyy suojasta siinä mielessä, että peruutus tapahtuu vain useista tyhjentävistä syistä, jotka on mainittu vuokrasopimuksen 7: 274 ja 7: 296 artiklassa Alankomaiden siviililaki. Yksi perusteista, joihin voidaan vedota molemmissa tapauksissa, on esimerkiksi vuokratun omaisuuden kiireellinen henkilökohtainen käyttö. Lisäksi vuokranantajan on noudatettava useita muita muodollisuuksia, kuten määräaikoja.
Onko vuokrattu tila muu kuin asuintila vai keskisuuri liiketila, nimittäin 230a: n liiketila? Tällöin vuokralaisella ei ole yllä mainittua vuokra-suojaa, ja vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen suhteellisen nopeasti ja helposti. Tämä ei kuitenkaan missään tapauksessa koske karkotusta. Loppujen lopuksi niin kutsutun 230a-liiketilan vuokralaisella on oikeus karkotussuojaus Alankomaiden siviililain 230 a §: n nojalla siinä mielessä, että vuokralainen voi pyytää häätökauden pidentämistä enintään yhdellä vuodella kahden kuukauden kuluessa kirjallisesta ilmoituksesta. Tällainen pyyntö voidaan tehdä myös vuokralaiselle, joka on jo poistunut tai vapauttanut vuokratilan. Jos vuokralainen on jättänyt pyynnön häätökauden pidentämiseksi, pyyntö arvioidaan etujen tasapainon perusteella. Tuomioistuin hyväksyy tämän pyynnön, jos vuokraaminen on vahingoittanut huomattavasti vuokralaisen etuja, ja sen on ylitettävä vuokranantajan edut vuokrata omaisuuden käyttämisessä. Jos tuomioistuin hylkää pyynnön, vuokralainen ei voi hakea päätöstä muutosta tai kassaatiota vastaan. Tämä eroaa vain, jos tuomioistuin on soveltanut väärin Alankomaiden siviililain 230 a artiklaa tai ei ole sitä soveltanut.
Jos vuokranantaja on suorittanut kaikki välttämättömät toimenpiteet häätömenettelyssä ja tuomioistuin antaa luvan vuokrata omaisuuden kumoamiseen, tämä ei tarkoita, että vuokranantaja voi itse ryhtyä karkotukseen. Jos näin käy, vuokranantaja toimii usein lainvastaisesti vuokralaista kohtaan, jotta vuokralainen voi vaatia korvausta siinä tapauksessa. Tuomioistuimen lupa tarkoittaa vain sitä, että vuokranantaja voi vuokrata omaisuuden häätää. Tämä tarkoittaa, että vuokranantajan on palkattava haastemies häätöihin. Haastemies välittää myös häätömääräyksen vuokralaiselle, antaen vuokralaiselle viimeisen mahdollisuuden jättää vuokra-asunto itse. Jos vuokralainen ei tee tätä, todellisen häätökustannukset vastaa vuokralainen.
Onko sinulla kysymyksiä tai tarvitsetko oikeudellista apua häätömenettelyssä? Ota yhteyttä Law & More. Asianajajamme ovat asiantuntijoita vuokralakiin liittyvissä kysymyksissä ja antavat mielellään neuvoja ja / tai apua häätömenettelyssä.