Kuukausia kestäneet neuvottelut, sopimus, jonka kaikki olettivat jo tehdyksi, ja sitten toinen osapuoli lähtee pois. Seuraava kysymys on aina sama: voivatko he noin vain tehdä niin, ja kuka maksaa jo tehdystä työstä? Alankomaiden laki antaa selkeän vastauksen, eikä se ole se, jota useimmat ihmiset odottavat. Lähtökohtana on, että neuvottelut voidaan keskeyttää. Vastuu on poikkeus, ja kynnys sille on korkea.
Tällä sivulla esitetään, milloin irtisanominen katsotaan laittomaksi, mitä pettynyt osapuoli voi vaatia, mitä tuomioistuin tosiasiassa tarkastelee ja – mikä hyödyllisempää – miten koko kysymys saadaan pois ennen kuin se ilmenee.
Neuvottelu on jo laillinen suhde
Neuvottelujen aloittamisesta lähtien osapuolet eivät ole enää toisilleen vieraita. Korkeimman oikeuden Baris/Riezenkamp-tapauksessa vuonna 1957 antaman tuomion jälkeen on vakiintunut, että neuvotteluosapuolet solmivat erityisen vilpittömän mielen mukaisen suhteen, jossa kummankin on otettava huomioon toisen oikeutetut edut. Alankomaiden siviililain 6:2 ja 6:248 §:t toteuttavat tätä periaatetta velvoiteoikeuden kautta.
Tuolla suhteella on seurauksia jo ennen minkään sopimuksen syntymistä. Se voi johtaa velvollisuuteen paljastaa tietoja, joita toinen osapuoli selvästi tarvitsee, velvollisuuteen olla neuvottelematta rinnakkain ja samalla vihjailla yksinoikeuteen, ja – tämän sivun aihe – rajoituksiin sille, että osapuoli voi vain kävellä pois sopimuksesta.
Standardi: milloin irtisanominen on väärin
Ohjaava sääntö on peräisin korkeimman oikeuden 12. elokuuta 2005 antamasta tuomiosta CBB/JPO-asiassa. Neuvottelujen keskeyttäminen on väärin vain, jos se olisi mahdotonta hyväksyä joko siksi, että toinen osapuoli on perustellusti luottanut sopimuksen syntymiseen, tai muiden tapaukseen liittyvien olosuhteiden vuoksi. Korkein oikeus kuvaili tätä merkityksellisillä termeillä: se on tiukka standardi, joka edellyttää tuomioistuimelta pidättyvyyttä.
Tuosta sanamuodosta seuraa kolme asiaa, ja ne ratkaisevat useimmat tapaukset.
- Oletusarvo on vapaus. Osapuoli voi keskeyttää suhteen. Pettyneen osapuolen on perusteltava, miksi tämä tietty keskeyttäminen ylittää rajan, eikä toisinpäin.
- Riippuvuus on perusteltava. Pelkkä toivo kaupan toteutumisesta ei riitä. Luottamuksen on oltava sellainen, että toisen osapuolen oma toiminta tekee siitä kohtuullisen.
- Katkaisuhetki arvioidaan asiayhteyden mukaan. Oikeus tarkastelee neuvottelujen etenemistä, kunkin osapuolen toimia ja sitä, ovatko olosuhteet muuttuneet sillä välin. Osapuoli, joka keskeyttää neuvottelut markkinoiden muutoksen vuoksi, on eri asemassa kuin se, joka keskeyttää neuvottelut paremman tarjouksen saatuaan, vaikka toiselle osapuolelle on kerrottu kaupan syntyneen.
Mitä tuomioistuimet ovat ottaneet huomioon
Oikeuskäytäntö on tosiasioihin perustuva, mutta sama kaava toistuu. Pettyneen osapuolen eduksi painuneita olosuhteita ovat olleet muun muassa sopimus kaikista olennaisista kohdista, joissa vain muodollisuudet on hoidettu, yhdessä laadittu lopullinen luonnos, osapuolen kannustaminen aloittamaan työt tai maksamaan kustannuksia ennen allekirjoittamista ja vakuuttelut lopputuloksesta. Pettyneen osapuolen eduksi painuvia olosuhteita ovat olleet muun muassa avoimet kohdat hinnasta tai laajuudesta, nimenomainen varauma, osapuoli, joka jatkoi neuvotteluja muiden kanssa, sekä taustalla olevien tosiseikkojen muutos, kuten rahoituksen epäonnistuminen tai luvan epääminen.
Kolme vaihetta ja mitä niistä on jäljellä
Alankomaissa noudatetaan edelleen korkeimman oikeuden Plas/Valburg-tuomiossa vuodelta 1982 annettua järjestystä, joka on syytä tietää, koska se määrittää, miten vastapuolen kirje muotoillaan.
| Vaihe | Neuvottelujen nykytila | Katkaisemisen seuraus |
|---|---|---|
| Etunimi | Alkuneuvottelut, mikään ei ratkennut | Vapaa irtisanoutumaan; kumpikin osapuoli vastaa omista kuluistaan |
| Toinen | Neuvottelut edistyivät, mutta sopimukseen ei ole perusteltua vetoamista | Vapaa irtisanoutumaan, mutta vastapuolen kustannukset voidaan joutua korvaamaan |
| kolmas | Toinen osapuoli saattoi perustellusti olettaa, että sopimus syntyisi | Neuvottelujen keskeyttäminen voi olla mahdotonta hyväksyä: vahingonkorvaukset, joihin voi sisältyä menetetty voitto tai määräys jatkaa neuvotteluja |
Yksi vivahde on syytä olla rehellinen, koska se esiintyy kirjallisuudessa. CBB/JPO ei mainitse Plas/Valburg-tapausta lainkaan, ja se muotoilee yhden tiukan standardin porrastetun sijaan. Jotkut kirjoittajat tulkitsevat tämän toisen vaiheen päätteeksi. Toiset huomauttavat, että CBB/JPO koski vain saamatta jäänyttä voittoa koskevaa vaatimusta, joten tuomiossa ei sanota mitään kustannusvaatimuksesta. Käytännössä alemmat tuomioistuimet jatkavat neuvottelukulujen myöntämistä asianmukaisissa tapauksissa perustaen sen kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden täydentävään vaikutukseen pikemminkin kuin tiukkaan CBB/JPO-testiin. Käytännön tulos: kustannusvaatimuksella on olennaisesti paremmat mahdollisuudet kuin saamatta jäänyttä voittoa koskevalla vaatimuksella, eikä näitä kahta pitäisi käsitellä ikään kuin ne olisivat yhdessä olemassa tai kaatuisivat.
Mitä voidaan väittää
- Neuvottelukustannukset (negatiivinen korko). Ulkopuoliset neuvonantajat, due diligence, suunnittelutyö, matkat. Tämä on useimmiten onnistuva vaatimus, ja sitä auttavat valtavasti laskut, joista käy ilmi, mitä on tehty ja milloin.
- Menetetty voitto (positiivinen korko). Mitä kantaja olisi ansainnut, jos sopimus olisi tehty. Tämä edellyttää kolmatta vaihetta ja siten täyttä tiukkaa standardia. Sitä myönnetään harvoin.
- Käsky neuvottelujen jatkamiseksi. Tuomioistuin voi määrätä osapuolet takaisin neuvottelupöytään, joskus yhteenvetona ja sakolla tehostettuna. Se on todellinen oikeussuojakeino silloin, kun vastapuoli pikemminkin taktikoi kuin aidosti vetäytyy, vaikka se ei voikaan pakottaa sopimusta voimaan.
Olipa valinta mikä tahansa, todistustaakka on sillä osapuolella, joka jäi jäljelle. Tämä tekee neuvottelupöytäkirjasta ratkaisevan: pöytäkirjat, päivätyt luonnokset, sähköpostit, jotka vahvistavat kokouksessa sovitun, ja kaikki viestit, joissa toinen osapuoli ilmaisi luottamuksensa lopputulokseen.
Miten välttää kysymys kokonaan
Lähes kaikki tämä riski on vältettävissä molemmilla puolilla asiakirjoilla, joiden valmistelu vie tunnin.
Käytä varausta ja käytä sitä oikein
Varauma – joka edellyttää hallituksen hyväksyntää, rahoitusta, tyydyttävää due diligence -tarkastusta ja sopimusta – estää perustellun luottamuksen syntymisen alun alkaenkaan. Kolme sääntöä ratkaisee, toimiiko varauma toimivaksi vai ei. Ilmoita se kirjallisesti heti alussa, ei vasta sitten, kun neuvottelut vaikeutuvat. Toista se kirjeenvaihdossa, sillä ensimmäisessä kokouksessa tehty varauma, jota ei enää koskaan mainita, menettää pätevyytensä neuvottelujen edetessä. Ja toimi johdonmukaisesti sen mukaisesti: osapuoli, joka sanoo, että sopimus edellyttää hallituksen hyväksyntää, mutta kehottaa vastapuolta aloittamaan materiaalien tilaamisen, heikentää omaa varaumaansa.
Laadi aiesopimus
Lyhyessä aiesopimuksessa tulisi todeta selkeästi, mitkä osat ovat sitovia ja mitkä eivät, että kumpikaan osapuoli ei ole sidottu ennen kuin allekirjoitettu sopimus on olemassa, että kukin vastaa omista kuluistaan ja että kumpikin osapuoli voi vetäytyä siitä milloin tahansa. Jos luottamuksellisuudesta tai yksinoikeudesta on sovittu, kyseiset lausekkeet voidaan tehdä sitoviksi, kun taas loput eivät ole – tämä yhdistelmä on normaali ja täytäntöönpanokelpoinen.
Käsittele kustannukset ennen kuin ne syntyvät
Kun neuvottelujen aikana pyydetään yhtä osapuolta investoimaan – suunnitteluun, pilottihankkeeseen tai kartoitukseen – ja hän kertoo kirjallisesti, mitä näille kustannuksille tapahtuu, jos sopimusta ei synny. Sopimuksen päättymismaksu tai kustannustenjakosopimus on halvempi kuin kiista vaiheista, ja se muuttaa oikeusoppia koskevan väittelyn aritmeettiseksi kysymykseksi.
Jos toinen puoli on katkennut
Toimi nopeasti ja tässä järjestyksessä. Suojaa asiakirjat ennen kuin ihmiset lähtevät ja postilaatikot tyhjennetään: luonnokset, pöytäkirjat, viestiketju, hetki, jolloin kukin avoin kohta suljettiin. Esittele kustannuksesi tositteiden kera. Päätä sitten, mitä oikeastaan haet – korvausta, keskustelujen jatkamista vai vahingonkorvauksia – koska ne ovat kolme eri kirjettä, ja vaatimus, joka vaatii kaikkea kerralla, on helpompi hylätä kuin sellainen, joka vaatii puolustuskelpoista asiaa.
Jos toinen osapuoli pitää ovea auki, usein riittää sovinnon aikaansaamiseksi tiukka kirje, jossa mainitaan heidän luomansa luottamus ja siitä aiheutuneet kustannukset. Jos näin on käynyt, kysymyksestä tulee todisteellinen, ja on syytä tarkastella vakavasti, mitä vaihetta tiedostosi todellisuudessa tukee, ennen kuin kirjoittaa mitään.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Voinko vain kävellä pois neuvotteluista?
Pääsääntöisesti kyllä. Alankomaiden laissa purkamisvapaus on lähtökohta ja vastuu poikkeuksena. Purkaminen katsotaan laittomaksi vain, jos purkaminen olisi mahdotonta hyväksyä, kun otetaan huomioon toisen osapuolen perusteltu luottamus sopimuksen syntymiseen tai muut olosuhteet. Korkein oikeus on kuvaillut tätä tiukaksi pidättyvyyttä vaativaksi standardiksi.
Pitääkö minun maksaa vastapuolen kulut?
Joskus, ja huomattavasti useammin kuin olisit velkaa menetettyä voittoa. Jos neuvottelut ovat edenneet pitkälle ja toiselle osapuolelle on aiheutunut kustannuksia tietäen ja kannustaen sinua, tuomioistuin voi määrätä kyseiset kustannukset korvattaviksi, vaikka mitään sopimusta ei olisi koskaan pantu täytäntöön.
Voiko tuomioistuin pakottaa meidät tekemään sopimuksen?
Mikään tuomioistuin ei voi saattaa sopimusta voimaan, mutta se voi määrätä osapuolet jatkamaan neuvotteluja, tarvittaessa yhteenvetona ja sakkoa vastaan. Tämä on todellinen riski osapuolelle, joka vitkastelee sen sijaan, että aidosti vetäytyisi siitä.
Sitooko aiesopimus meidät?
Se riippuu täysin siitä, mitä siinä sanotaan. Aiesopimus voi olla kokonaan sitomaton, kokonaan sitova tai – yleisimmin ja järkevimmin – sitova vain luottamuksellisuuden, yksinoikeuden ja kustannusten osalta. Se ei saa olla vaikeneminen asiasta, koska vaikeneminen jättää kysymyksen tuomioistuimen ratkaistavaksi myöhemmin.
Kuinka kauan minulla on aikaa tehdä korvausvaatimus?
Tällaiseen vaatimukseen sovelletaan tavanomaisia vanhentumissääntöjä, jotka alkavat siitä hetkestä lähtien, kun tiedät sekä vahingon että siitä vastuussa olevan henkilön. Käytännössä rajoitus on pikemminkin todisteellinen kuin muodollinen: neuvotteluasiakirjan arvo laskee nopeasti, kun asianosaiset ovat siirtyneet eteenpäin.
Keskustelut katkenneet vai harkitsetko niiden keskeyttämistä?
Molemmat osapuolet hyötyvät neuvoista ennen kirjeiden aloittamista. Jos sinulle on jäänyt maksamatta kaupan kustannukset, mutta sitä ei saatu päätökseen, kysymys kuuluu, mitä vaihetta asiakirjasi tukee ja mitä voidaan realistisesti periä. Jos olet se osapuoli, joka haluaa ulos, kysymys kuuluu, miten se tehdään luomatta vaatimusta. Lakimiehemme neuvovat molemmissa asioissa, hollanniksi ja englanniksi. Ota yhteyttä Law & More arviota varten siitä, missä seisot.
