Avioero Alankomaissa

Avioliiton purkaminen Alankomaissa on pääsääntöisesti tuomioistuimen käsite. Purkaminen edellyttää asianajajan jättämää hakemusta, tuomioistuimen päätöstä ja lopuksi päätöksen rekisteröintiä siviilirekisteriin. Hakemusta ei voida jättää ennen kuin asumuseroa on noudatettava lakisääteistä vaatimusta, eikä kummankaan puolison syyllisyyden todistamista ole tarpeen. Tämän ytimen ympärille muodostuvat järjestelyt, joilla on yleensä eniten merkitystä käytännössä: lapset, perheen asunto, eläke, elatus ja omaisuuden jakaminen.

Se, mitä sääntöjä kussakin tapauksessa sovelletaan, riippuu kansalaisuudesta, vakituisesta asuinpaikasta, avioliiton solmimispäivästä ja -paikasta, aviovarallisuussuhteista, lasten olemassaolosta ja mahdollisista kansainvälisistä tekijöistä. Seuraavassa kuvataan avioeron yleinen kehys Alankomaissa, menettely alusta loppuun ja seikat, jotka ansaitsevat erityistä huomiota, jos toinen tai molemmat puolisot eivät ole hollantilaisia.

Tärkeimmät kohdat yhdellä silmäyksellä

• Vain hollantilainen tuomioistuin voi purkaa avioliiton; puhtaasti hallinnollista avioeroa ei ole.
• Hakemus on jätettävä advocaatvaikka molemmat puolisot olisivatkin täysin samaa mieltä.
• Ainoa peruste on avioliiton peruuttamaton päättyminen; syyllisyyttä ei tarvitse näyttää toteen.
• Avioliitolle ei ole vähimmäiskestoa eikä asumuserolle asetettua vähimmäiskestoa ennen hakemuksen jättämistä.
• Yhteinen vetoomus on nopeampi ja halvempi, eikä yleensä vaadi käsittelyä; yksipuolinen vetoomus vaatii.
• Vanhemmuussuunnitelma vaaditaan, jos yhteishuoltajuudessa on alaikäisiä lapsia.
• Avioliitot, jotka solmittiin 1. tammikuuta 2018 alkaen, kuuluvat rajoitetun yhteisen omaisuuden piiriin; sitä vanhemmat avioliitot kuuluvat yleisen yhteisen omaisuuden piiriin, ellei avioehtoehdoista ole sovittu.
• Avioero tulee voimaan vasta, kun se rekisteröidään avioliittorekisteriin, ja se on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman.

Avioeron oikeusperuste Alankomaiden lain mukaan

Alankomaiden avioerolain mukaan avioerolle on yksi ainoa peruste: avioliiton loputon purkautuminen, joka hollanniksi tunnetaan nimellä duurzame ontwrichting . Alankomaiden siviililain 1:151 §:ssä tämä kuvataan tilanteeksi, jossa avioliitto on kariutunut siinä määrin, ettei yhteiselämän jatkamista voida enää kohtuudella odottaa. Alankomaissa on käytössä syyttömyysperiaatteen mukainen järjestelmä, mikä tarkoittaa, että aviorikosta, taloudellista huonoa hoitoa tai vaikeaa luonnetta ei tarvitse näyttää toteen avioeron saamiseksi. Avioliiton aikainen käytös voi kuitenkin olla merkityksellistä sen rinnalla päätettävien asioiden, kuten elatuksen, lasten huolenaiheiden, omaisuuden jakamisen ja todistelukysymysten, kannalta.

Käytännössä kynnys on matala. Jos toinen puoliso väittää avioliiton kariutuneen, tuomioistuin ei yleensä vaadi näyttöä tietystä tapahtumasta, ja siksi avioeroa harvoin estää haluton puoliso. Tuomioistuin tutkii kuitenkin hakemuksen ja sitä vastaan ​​esitetyt prosessuaaliset vastalauseet. Vastahakoinen puoliso voi realistisesti riitauttaa seuraukset, mikä tekee avioerosta pitkän ja kalliin prosessin mahdottoman sijaan.

Kuka voi hakea avioeroa Alankomaissa

Toimivalta määräytyy EU-lainsäädännön, erityisesti asetuksen 2019/1111, jota yleensä kutsutaan Bryssel II -asetukseksi, mukaisesti. Artiklassa 3 esitetään useita vaihtoehtoisia perusteita. Alankomaiden tuomioistuimilla on toimivalta muun muassa silloin, kun molemmat puolisot asuvat vakituisesti Alankomaissa, vastaaja asuu täällä, puolisot ovat viimeksi asuneet täällä yhdessä ja toinen heistä asuu siellä edelleen, hakija on asunut täällä vähintään vuoden välittömästi ennen hakemuksen jättämistä tai hakija, jolla on Alankomaiden kansalaisuus, on asunut täällä kuusi kuukautta. Puolisoiden yhteinen kansalaisuus on erillinen peruste, mikä tarkoittaa, että kaksi Alankomaiden kansalaista voi erota täällä, vaikka kumpikaan heistä ei asuisi Alankomaissa.

Avioliiton solmimispaikka ei sinänsä ole toimivaltaperuste, ja ulkomailla solmittu avioliitto voidaan aivan hyvin purkaa hollantilaisen tuomioistuimen toimesta. Jos asetusta ei sovelleta, koska millään jäsenvaltiolla ei ole sen mukaista toimivaltaa, hollantilaisten muiden menettelysääntöjen mukaan määräytyy, voiko hollantilainen tuomioistuin käsitellä asiaa.

Oikeudenkäyntituomioistuin ja sovellettava laki ovat eri kysymyksiä. Rooma III -asetuksen 1259/2010 nojalla puolisot voivat sopia kirjallisesti avioeroonsa sovellettavasta laista; jos tällaista valintaa ei ole tehty, sovelletaan yleensä heidän yhteisen asuinpaikkansa lakia. Alankomaiden tuomioistuin soveltaa siksi useimmissa tapauksissa Alankomaiden avioerolainsäädäntöä Alankomaissa asuvaan pariin heidän kansalaisuudestaan ​​riippumatta. Avio-oikeuden omaisuuteen, eläkkeisiin ja elatusapuun sovellettava laki määräytyy eri säädöksillä ja se voi hyvinkin olla toisen maan laki, joten raha-asian lopputulos voi poiketa itse avioeron lopputuloksesta. Rajatylittävän tapauksen erityisiä vaikeuksia käsitellään artikkelissamme kansainvälisestä avioerosta Alankomaissa.

Yhteinen vetoomus tai yksipuolinen vetoomus

Samaan lopputulokseen on kaksi tietä. Yhteisessä hakemuksessa puolisot pääsevät sopimukseen yhdessä joko yhden asianajajan välityksellä, joka toimii molempien puolesta, tai avioerovälittäjän kautta, ja jättävät yhden hakemuksen, johon on liitetty allekirjoitettu sovintosopimus. Sovittelu on pikemminkin neuvottelutapa kuin menettelyn korvike: sovittu asia on tarkistettava oikeudellisesti ennen allekirjoittamista, ja itse hakemuksen on aina jätettävä asianajaja. Koska mikään ei ole kiistanalaista, kuulemista ei yleensä pidetä, ja tuomioistuin päättää asiakirjoista.

Yksipuolisessa hakemuksessa toinen puoliso jättää hakemuksen ja toiselle annetaan virallinen tiedoksi. Vastaaja voi hyväksyä hakemuksen, jolloin asiat voidaan vielä ratkaista nopeasti, tai jättää vastineen ja esittää menettelysääntöjen asettamissa rajoissa vastavaatimuksia elatusapuun, lapsiin tai omaisuuden jakamiseen liittyen. Tämän jälkeen tuomioistuin määrää kuulemisajan. Jos menettelyn aikana tarvitaan järjestelyjä, voidaan pyytää väliaikaisia ​​toimenpiteitä asunnon käytöstä, väliaikaisesta elatusavusta ja lasten asuinpaikasta.

Avioeroprosessi askel askeleelta

Ensimmäinen askel on konsultaatio avioeroasianajajan kanssa , joka arvioi toimivallan ja sovellettavan lain ja neuvoo etenemissuunnitelmassa. Mukaan kannattaa ottaa henkilöllisyystodistus, avioliittotodistus, mahdollisten lasten syntymätodistukset, viimeaikaiset tulotiedot, yleiskatsaus omaisuudesta ja veloista sekä mahdolliset avioehtoehdot. Näiden tietojen perusteella voidaan valita yhteisen ja yksipuolisen hakemuksen välillä.

Tämän jälkeen laaditaan vetoomus, johon liitetään yhteismenettelyssä sovintosopimus ja vanhemmuussuunnitelma. Se jätetään vetoomuksen esittäjän asuinpaikan käräjäoikeuteen; Alankomaissa on yksitoista käräjäoikeutta. Oikeudenkäyntimaksun vahvistaa hallitus, ja sitä indeksoidaan vuosittain. Pienituloisille on käytössä alennettu verokanta.

Kun hakemus on jätetty, yksipuolisessa tapauksessa vastaajalle annetaan yleensä kuusi viikkoa aikaa esittää vastineensa. Jos kyseessä on alaikäisiä lapsia, tuomioistuin tutkii vanhemmuussuunnitelman ja voi ottaa mukaan lastensuojelulautakunnan. Kuuleminen seuraa, jos tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi. Kaksitoistavuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille annetaan tilaisuus esittää näkemyksensä tuomarille, ja nuorempia lapsia voidaan kuulla tuomioistuimen harkinnan mukaan. Tämän jälkeen tuomioistuin antaa päätöksensä, jolla avioliitto puretaan ja ratkaistaan ​​​​mahdolliset kiistanalaiset seuraukset.

Päätös ei vielä päätä avioliittoa. Molemmilla puolisoilla on kolme kuukautta aikaa valittaa, ja avioero tulee voimaan vasta, kun päätös on merkitty avioliittorekisteriin siinä kunnassa, jossa avioliitto solmittiin. Siviililain 1:163 §:n mukaan rekisteröinti on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, ei kuuden kuukauden kuluessa sen antamispäivästä, ja siinä määrätään, että päätös menettää voimansa, jos määräaika kuluu käyttämättä, mikä käytännössä tarkoittaa, että avioeroa olisi haettava uudelleen. Jos molemmat osapuolet sopivat, valitusoikeudesta voidaan luopua allekirjoittamalla suostumusasiakirja, jolloin rekisteröinti tapahtuu lähes välittömästi. Väestörekisteriä päivitetään rekisteröinnin seurauksena; ratkaiseva on avioliittorekisteriin tehty merkintä.

Tarvitsemasi asiakirjat

Riippumatta siitä, mitä reittiä valitset, anomuksen mukana on oltava tietty määrä asiakirjoja. Niiden kerääminen ajoissa on yksinkertaisin tapa pitää aikataulu lyhyenä, koska puuttuva ote voi viivästyttää tiedoston käsittelyä viikkoja.

• Alkuperäinen avioliittorekisteriote, jonka on myöntänyt kunta, jossa vihittiin
• Ote henkilötietokannasta (rekisteröidyt henkilöt) jokaiselle teistä
• Kopiot alle 18-vuotiaiden lasten syntymätodistuksista
• Yleiskatsaus avioliiton aikana kertyneistä varoista, veloista ja eläkeoikeuksista
• Avioehtosopimus tai parisuhdesopimus, jos olet tehnyt sellaisen

Sovintosopimus ja vanhemmuussuunnitelma

Sovintosopimus eli echtscheidingsconvenant on asiakirja, johon puolisot kirjaavat sopimansa asiat: miten varat ja velat jaetaan, maksetaanko puolison elatusapua ja millä ehdoilla, mitä talolle ja asuntolainalle tapahtuu sekä miten eläkeoikeuksia käsitellään. Se ei ole pakollinen, mutta avioero ilman sovintosopimusta jättää tuomioistuimen ratkaistavaksi avoimet kohdat ja jättää molemmat osapuolet alttiiksi riidoille vuosia myöhemmin. Kun tuomioistuin sisällyttää sopimuksen päätökseensä, sen vahvistamat ehdot saavat tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuden; päätöksen ulkopuolelle jäävät määräykset sitovat osapuolia sopimusperusteisesti, ja niiden vaikutus riippuu siitä, miten ne on muotoiltu.

Vanhemmuussuunnitelma on pakollinen aina, kun alaikäiset lapset ovat yhteishuoltajuudessa. Siviiliprosessilain mukaan vanhempien on määriteltävä, missä kukin lapsi pääasiassa asuu, miten hoito ja yhteydenpito jaetaan, miten he neuvottelevat ja tiedottavat toisilleen sekä miten lasten kustannukset katetaan. Ilman vanhemmuussuunnitelmaa jätetyssä hakemuksessa on selitettävä, miksi sopimukseen ei päästä, muuten se voidaan jättää tutkimatta. Käytännössä tuomioistuimet useammin pyytävät vanhempia täydentämään suunnitelmaa tai siirtävät asian lastenhuolto- ja suojelulautakunnan käsiteltäväksi kuin hylkäävät hakemuksen suoraan. Avioero ei sinänsä muuta vanhempain huoltajuutta: molemmat vanhemmat säilyttävät yhteishuoltajuuden, ja yksinhuoltajuus myönnetään vain lain sallimissa rajoitetuissa olosuhteissa. Huoltajuutta ja asumispaikkaa koskevat säännöt selitetään tarkemmin Alankomaiden lasten huoltoa koskevien lakien oppaassamme.

Mitä pitää taloudellisesti selvittää

Avioliittoihin, jotka on solmittu 1. tammikuuta 2018 tai sen jälkeen, sovelletaan rajoitettua omaisuuden yhteisomistusta: avioliiton aikana hankitut varat ja velat jaetaan, kun taas avioliittoa edeltävä omaisuus, lahjat ja perinnöt pysyvät henkilökohtaisina. Ennen kyseistä päivämäärää solmitut avioliitot kuuluvat vanhan yleisen omaisuuden yhteisomistuksen piiriin, jossa lähes kaikki on jaettua, ellei avioehtoehdoista ole sovittu notaarin edessä. Avioehtoja voidaan myös sopia tai muuttaa avioliiton aikana, ja silloin paljon riippuu siitä, onko niissä olevaa sovintoehtoa tosiasiallisesti sovellettu vuosien varrella; jos määräaikaista sovintoehtoa ei koskaan pantu täytäntöön, kertynyt varallisuus voidaan silti joutua jakamaan ikään kuin yhteisomistus olisi ollut olemassa. Liiketoimintaan, osakkeisiin ja velkoihin liittyy kukin omat arvostus- ja kohdentamiskysymyksensä. Kansainvälisten parien osalta asetus 2016/1103 määrittää sovellettavan aviovarallisuuslain avioliittoihin, jotka on solmittu 29. tammikuuta 2019 tai sen jälkeen siihen osallistuvissa EU:n jäsenvaltioissa; aikaisempien avioliittojen osalta voidaan soveltaa vanhempia lainvalintasääntöjä tai tuolloin tehtyä lainvalintaa.

Avioliiton aikana kertynyt vanhuuseläke tasoitetaan periaatteessa siten, että kumpikin puoliso saa puolet toisen puolison kyseisenä aikana keräämästä eläkkeestä. Ennen avioliittoa kertynyt eläke ei kuulu tähän ryhmään, ja leskeneläkettä käsitellään erikseen erityisenä puolison eläkkeenä. Puolisot voivat sopia eri järjestelystä avioehtoehdoissaan tai sovintosopimuksessaan. Ilmoittamalla eläkkeen hoitajalle kahden vuoden kuluessa avioerosta, kumpikin osapuoli saa osuutensa suoraan rahastosta; jos tämä ajanjakso menetetään, itse oikeus ei menetetään, vaan se on sen sijaan selvitettävä entisten puolisoiden kesken, mikä on huomattavasti hankalampaa.

Puoliso, jolla ei ole riittävästi omia varoja, voi vaatia elatusapua. 1. tammikuuta 2020 tai sen jälkeen aloitetuissa oikeudenkäynneissä elatusapumaksun vakiokesto on puolet avioliiton kestosta, enintään viisi vuotta, mutta poikkeukset ovat merkityksellisiä. Jos avioliitto on kestänyt yli viisitoista vuotta ja elatusapunsaaja saavuttaa eläkeiän kymmenen vuoden kuluessa, elatusapua voidaan maksaa, kunnes elatusapua maksetaan kyseiseen ikään asti. Jos talouteen kuuluu alle kaksitoista lapsia, elatusapua voidaan maksaa, kunnes nuorin täyttää kaksitoista vuotta. Siirtymäsääntö koskee 1. tammikuuta 1970 tai sitä ennen syntyneitä elatusapunsaajia, joiden avioliitto on kestänyt yli viisitoista vuotta. Sovellettava järjestelmä riippuu siis hakemuksen jättämispäivästä, avioliiton kestosta sekä osapuolten ja lasten iästä. Elatusapu on maksajan osalta vähennyskelpoinen ja verotetaan elatusapunsaajan tulona.

Lapsen elatusapu lasketaan Expertgroep Alimentatiennormenin ohjeiden mukaisesti, joita yleensä kutsutaan Trema-normeiksi. Niissä punnitaan lapsen tarpeita suhteessa kummankin vanhemman maksukykyyn ja otetaan huomioon kummankin vanhemman tosiasiallisesti tarjoama osuus hoidosta. Velvollisuus on voimassa, kunnes lapsi täyttää kahdeksantoista, ja jatkuu velvollisuutena osallistua elin- ja opiskelukustannuksiin 21 vuoden ikään asti, jolloin se erääntyy suoraan nuorelle aikuiselle. Lapsen elatusapu ei ole maksajan vähennyskelpoinen eikä elatusapua makseta elatusavun saajalle.

Perheen koti ja asuntolaina

Perheen asunto määrää usein koko avioeron etenemisen tahdin. Puoliso, joka asui asunnossa, voi vaatia sen jatkuvaa käyttöä kuuden kuukauden ajan avioeron rekisteröinnin jälkeen, mutta tämä on väliaikainen käyttöoikeus eikä kerro mitään omistuksesta. Jos kiinteistö on yhteisomistuksessa, se on joko myytävä tai toisen puolison otettava haltuunsa, ja jos asunto on vuokrattu, toinen puoliso voi pyytää tuomioistuinta jakamaan vuokraoikeuden. Kiinteistön haltuunotto riippuu siitä, suostuuko asuntolainanantaja vapauttamaan toisen puolison yhteisvastuusta. Tuomioistuin voi päättää siitä, kuka saa käyttää asuntoa ja miten omaisuus jaetaan, mutta se ei voi pakottaa pankkia myöntämään vapautusta; se on edelleen asuntolainanantajan päätös ja riippuu pitkälti tuloista. Tämän ohella pohditaan, kuka kantaa asuntolainan korot menettelyn aikana, mitä tapahtuu, jos oma pääoma on positiivinen tai negatiivinen, ja mitkä ovat valitun ratkaisun veroseuraamukset.

Kuinka kauan avioero kestää ja mitä se maksaa

Riitauttamaton yhteinen avioerohakemus ja siihen liittyvä sovintosopimus voidaan käsitellä muutamassa viikossa, kun paperityöt ovat kunnossa, ja prosessi ensimmäisestä tapaamisesta rekisteröintiin kestää usein kahdesta kolmeen kuukautta. Riitautettu avioero on aivan eri asia: kuudesta kuukaudesta vuoteen on yleinen kesto, ja tapaukset, jotka koskevat liiketoiminnan arviointia, rajat ylittäviä varoja tai lapsia koskevaa kiistaa, voivat kestää huomattavasti kauemmin. Nämä ovat käytäntöön perustuvia viitteitä eivätkä lakisääteisiä määräaikoja, ja taloudellisten tietojen ilmoittaminen, arvioinnit, ulkomailla suoritettu palvelu, asiantuntijalausunnot tai lapsia koskeva kiista voivat pidentää näitä ajanjaksoja huomattavasti. Tarkastelemme tarkemmin avioeron kestoa.

Kustannukset noudattavat samaa logiikkaa. Yhden asianajajan tai sovittelijan käsittelemässä yhteisessä avioerossa on yksi maksu ja yksi oikeudenkäyntimaksu, kun taas riitaisessa tapauksessa peritään kaksi asianajajan palkkiota ja tarvittaessa arvioita tai asiantuntijalausuntoja, ja lisäksi tulee muita kuluja. Alla olevat luvut ovat suuntaa antavia vaihteluvälejä eivätkä tarjouksia, ja tietyn avioeron todelliset kustannukset riippuvat riidan laajuudesta.

Oikeuslaitos ja hallitus julkaisevat kulloinkin voimassa olevat oikeudenkäyntimaksut ja ulosottomiesten hinnastot, ja ne muuttuvat vuosittain, joten sovellettava hinta kannattaa tarkistaa hakemuksen jättämisen yhteydessä.

Avioero Alankomaissa ulkomaalaisille ja ulkomailla asuville

Huomattava osa Alankomaissa käsiteltävistä avioeroista koskee ainakin yhtä ei-hollantilaista puolisoa, ja nämä tapaukset herättävät kysymyksiä, joita puhtaasti kotimainen avioero ei herätä. Alankomaiden tuomioistuimen myöntämä avioero tunnustetaan yleensä muissa EU:n jäsenvaltioissa ilman erillisiä muodollisuuksia. Muualla tapahtuvaan tunnustamiseen sovelletaan sen maan lakia, jossa sitä haetaan, ja se voi vaatia siellä erillisen menettelyn sekä laillistamisen tai apostille-todistuksen ja virallisen käännöksen. Sama pätee päinvastoin ulkomailla solmittuihin avioliittoihin: se, mitä hollantilainen tuomioistuin tarvitsee todistuksen, laillistamisen ja käännöksen muodossa, riippuu alkuperämaasta ja itse asiakirjasta. Ulkomailla julistettu avioero voidaan puolestaan ​​tunnustaa Alankomaissa, edellyttäen, että ulkomaisella tuomioistuimella oli toimivalta Alankomaiden kansainvälisen yksityisoikeuden hyväksymillä perusteilla ja että menettely täytti oikeudenmukaisuuden perusvaatimukset.

Avioero voi vaikuttaa myös oleskelulupaan, joka on myönnetty kumppanin kanssa asumista varten. Vaikutukset ja niiden seuraukset riippuvat luvan tyypistä, laillisen oleskelun kestosta ja yksilöllisistä olosuhteista. Erillinen lupa voi olla saatavilla riittävän ajan kuluttua, ja perheväkivaltaa koskeviin tilanteisiin sovelletaan erillisiä sääntöjä. Koska nämä seuraukset voivat ilmetä nopeasti avioeron rekisteröinnin jälkeen, tilanne on parasta selvittää ennen hakemuksen jättämistä eikä sen jälkeen.

Jos kyseessä ovat lapset ja toinen vanhemmista haluaa muuttaa ulkomaille, tarvitaan toisen huoltajan suostumus tai tuomioistuimen antama korvaava suostumus. Lapsen vieminen rajan yli ilman tätä suostumusta voi olla kansainvälinen lapsikaappaus, mikä tuo mukanaan oman kiireellisen menettelynsä ja sitä tulisi välttää hinnalla millä hyvänsä.

Sovittelu, yhteistyöhön perustuva avioero ja ero yhteiselosta

Kaikkia avioeroja ei tarvitse kiistellä. Sovittelu antaa molemmille puolisoille mahdollisuuden neuvotella ehdoista puolueettoman ammattilaisen kanssa ja sitten jättää hakemuksen yhdessä, mikä on nopeampaa ja huomattavasti halvempaa. Sovittelija helpottaa neuvotteluja sen sijaan, että neuvottelisi kumpaakaan osapuolta heidän oikeuksistaan, joten tulos tulisi tarkistaa oikeudellisesti ennen allekirjoittamista. Yhteistyössä tehtävässä avioerossa käytetään samanlaista lähestymistapaa, jossa kumpaakin osapuolta neuvotaan erikseen koko prosessin ajan, ja joskus mukana on talousasiantuntija tai valmentaja. Kun pari haluaa erota, mutta ei purkaa avioliittoa uskonnollisista tai taloudellisista syistä, eroaminen vuoteesta ja ruuasta tarjoaa virallisen tien, joka jättää avioliiton voimaan.

Rekisteröidyn parisuhteen purkaminen

Rekisteröityä parisuhdetta ei pureta aivan samalla tavalla kuin avioliittoa. Jos molemmat osapuolet ovat yhtä mieltä kaikista seurauksista eikä heillä ole yhteisessä huollossa alaikäisiä lapsia, parisuhde voidaan purkaa molempien osapuolten allekirjoittamalla ja asianajajan tai notaarin vahvistamalla kirjallisella sopimuksella, joka rekisteröidään kunnan rekisteriin. Tuomioistuin ei osallistu prosessiin. Jos on alaikäisiä lapsia tai jos osapuolet eivät pääse sopimukseen, menettely etenee tuomioistuimessa samalla tavalla kuin avioero. Elatuksen, omaisuuden jakamisen ja eläkkeiden tasaamisen osalta rekisteröityjä parisuhteen osapuolia kohdellaan samalla tavalla kuin puolisoita.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Neuvojen saaminen oikeaan aikaan

Avioerossa taloudellisesti merkittävimmät päätökset tehdään yleensä ensimmäisten viikkojen aikana ennen kuin mitään jätetään hakemukselle: avioeron jatkamisesta yhdessä vai yksipuolisesti, talon suhteen tehtävästä työstä, väliaikaisten toimenpiteiden tarpeellisuudesta ja allekirjoitettavasta sopimuksesta. Neuvonnasta on tässä vaiheessa huomattavasti enemmän hyötyä kuin neuvonnasta, joka annetaan vasta sopimuksen syntymisen jälkeen. Law & More neuvoo avioeroon, elatukseen, vanhemmuusjärjestelyihin ja omaisuuden jakamiseen liittyvissä asioissa, mukaan lukien kansainväliset asiat, ja työskentelee muun muassa hollanniksi ja englanniksi.

Tässä artikkelissa esitetään yleistä tietoa avioeromenettelyistä Alankomaissa. Aikataulut, kustannukset ja oikeudelliset seuraukset riippuvat yksittäisen tapauksen tosiseikoista sekä asiaankuuluvista tuomioistuimista ja viranomaisista, ja tässä esitetyt säännöt voivat muuttua. Yleisen kuvauksen ei voida olettaa soveltuvan automaattisesti tiettyyn tilanteeseen, varsinkaan silloin, kun kyseessä ovat lapset, yritys, eläkkeet, kiinteistöt, kansainvälinen elementti tai oleskelulupa, eikä se korvaa oman tapauksesi tosiseikkoihin perustuvaa neuvontaa.

Aiheeseen liittyvä käsittely

• Avioehtosopimusten piilotettu voima
• Avioehtosopimukset ja avioeron taloudelliset seuraukset
• Avoliitto vai avioliitto: keskeiset erot
• Sijaissynnytys Alankomaissa ja Euroopassa