Alankomaiden työlainsäädäntö tarjoaa työntekijöille vahvan suojan: työnantaja tarvitsee yleensä lakisääteisen perusteen ja UWV:n tai alioikeuden (kantonrechter) ennakkoluvan irtisanoakseen työntekijän, ja hänen on maksettava vähintään 70 % palkasta enintään 104 sairausviikon ajan (Alankomaiden siviililain, BW, 7:629 §). Tärkein poikkeus on työsopimuksen irtisanominen yhteisellä sopimuksella (vaststellingsovereenkomst), joka ei vaadi lupaa, mutta antaa työntekijälle 14 päivää peruutusoikeutta (BW, 7:670b §).
Tämä opas esittää lokakuussa 2026 vallinneen tilanteen, erottaa sen selvästi lainsäädännöstä, joka on vasta ehdotettu tai hyväksytty, mutta ei vielä voimassa, ja tuo esiin kysymykset, joita useimmiten syntyy, kun toinen osapuoli ei ole hollantilainen.
Sisällysluettelo
Mitkä ovat tärkeimmät säännöt yhdellä silmäyksellä?
- Sääntöjen vuorovaikutus: työsopimus, sovellettava työehtosopimus ja laki yhdessä määräävät työsuhteen ehdot. Monet lakisääteiset suojatoimet ovat pakollisia, eikä niitä voida lieventää työntekijän haitaksi, mutta työehtosopimus voi muuttaa joitakin säännöksiä – joskus jopa työntekijän haitaksi – ja toiset ovat yksinkertaisesti oletusarvoisia sääntöjä. Ei ole tarkkaa olettaa, että edullisin sääntö sovelletaan aina automaattisesti; tämä riippuu kyseisestä säännöksestä. Katso Rijksoverheid työsopimuksista.
- Irtisanominen edellyttää perustetta ja yleensä etukäteislupaa: työnantaja ei voi noin vain irtisanoa työsopimusta. Useimmissa tapauksissa irtisanominen edellyttää pätevää lakisääteistä perustetta ja UWV:n tai alioikeuden (kantonrechter) etukäteislupaa, lukuun ottamatta jäljempänä kuvattuja poikkeuksia (keskinäinen sopimus, koeaika, yhteenvetorautuminen).
- Sovintosopimus voidaan yleensä peruuttaa: sovintosopimuksen (vaststellingsovereenkomst) allekirjoittanut työntekijä voi jäljempänä kuvatuin ehdoin peruuttaa sen neljäntoista päivän kuluessa antamatta syytä.
- Sairausajan palkkaa maksetaan enintään kaksi vuotta, ja tänä aikana sekä työnantajalla että työntekijällä on sairausajan palkkaamiseen liittyvät velvollisuudet. Portinvartijan parannuslaki (Wet verbetering poortwachter).
- Siirtymäkorvaus (transitievergoeding) erääntyy yleensä, kun työnantaja päättää työsopimuksen. Se lasketaan kolmannekseksi kuukausipalkasta työvuotta kohden, kuitenkin lakisääteisen ylärajan puitteissa.
- Määräaikaisessa työsopimuksessa oleva kilpailukieltolauseke on mitätön ellei työnantaja esitä kirjallisesti pakottavaa liiketoiminnallista intressiä, joka liittyy nimenomaan kyseiseen rooliin.
- Työnantajilla, joilla on vähintään 50 työntekijää, on lisävelvoitteita, mukaan lukien työpaikkaneuvoston hyväksyntä palkkarakenteille, työaikajärjestelyille ja – kuten jäljempänä käsitellään – työpaikan valvontakäytännöille.
Miten laki, tilintarkastusviranomainen ja sopimuksesi vaikuttavat toisiinsa?
Alankomaiden työlainsäädäntö toimii eriasteisilla pakottavuudella. Joillakin säännöksillä on ”kolme neljäsosaa pakottavuudesta”: itse laissa luetellaan rajoitetut tilanteet (yleensä työoikeusviranomaisen kautta), joissa osapuolet voivat poiketa siitä, ja poikkeaminen voi tapahtua joko työntekijän eduksi tai häntä vastaan. Toiset säännökset ovat täysin pakollisia, eikä niistä voida poiketa kumpaankaan suuntaan, ja jotkut ovat yksinkertaisesti oletusarvoisia, elleivät osapuolet toisin sovi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työoikeusviranomainen voi tietystä aiheesta ja lain sallimissa rajoissa asettaa koeajan, joka on yleistä lakisääteistä sääntöä vähemmän antelias – ketjusääntö ja koeajan enimmäismäärät ovat esimerkkejä tilanteista, joissa työoikeusviranomaisilla on todellista liikkumavaraa.
Mitä työnantajan pitää kirjata?
Alankomaiden laki tunnustaa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, määräaikaisen työsopimuksen ja useita joustavia järjestelyjä: osa-aikatyön, päivystys- ja minimi-maksimisopimukset sekä vuokratyön. Sopimus voidaan tehdä suullisesti ja se on silti sitova, mutta EU:n läpinäkyviä ja ennakoitavia työoloja koskevan direktiivin täytäntöönpanosääntöjen mukaan työnantajan on annettava työntekijälle kirjalliset tiedot keskeisistä ehdoista – mukaan lukien työnimike ja tehtävät, palkka ja maksutiheys, työajat, työpaikka, lomaoikeus, irtisanomisajat ja mahdollinen sovellettava työehtosopimus – yleensä viikon kuluessa keskeisten ehtojen osalta ja kuukauden kuluessa muiden ehtojen osalta. Työnantaja, joka ei anna näitä tietoja tai antaa ne väärin, ei automaattisesti menetä mainitsematta jääneitä oikeuksiaan, mutta riskinä on korvausvaatimus aiheutuneista vahingoista ja työsuojeluviranomainen voi joutua täytäntöönpanemaan asian. Riitatilanteissa kirjallisten tietojen aukot tai virheet luetaan yleensä työnantajaa vastaan.
Määräaikaiset työsopimukset ja ketjusääntö (ketenregeling)
Nykyisen säännön (Alankomaiden siviililain 7:668a §) mukaan peräkkäiset määräaikaiset sopimukset muuttuvat vakituisiksi sopimuksiksi, kun ketju ylittää enintään kolme peräkkäistä sopimusta tai kokonaiskeston 36 kuukautta, sen mukaan, kumpi täyttyy ensin. Ketju koskee työsuhdetta, ei työtehtävää, joten työtehtävien vaihtaminen sopimusten välillä ei nollaa sitä. Yli kuuden kuukauden keskeytys katkaisee tällä hetkellä ketjun; työsuhdejohtaja voi lyhentää tätä aikaa tietyn kausityön osalta tai muuten mukauttaa rajoja lain sallimissa rajoissa.
Mikä muuttuu: Eerste Kamer hyväksyi 7. heinäkuuta 2026 Wet meer zekerheid flexwerkers -lain, joka pidentää ketjun katkaisevan keskeytysajan kuudesta kuukaudesta kolmeen vuoteen sekä tekee muutoksia vuokratyöntekijöiden porrastettuun järjestelmään. Suurin osa näistä muutoksista tulee voimaan 1. tammikuuta 2028, ja vuokratyöntekijöiden yhdenvertaista kohtelua koskevat säännökset ovat olleet voimassa jo 31. joulukuuta 2026 alkaen ( Rijksoverheid ). Siihen asti voimassa on nykyinen kolmen sopimuksen / 36 kuukauden / kuuden kuukauden sääntö.
Koeajat (proeftijd)
Koeajasta on sovittava kirjallisesti ennen työsuhteen alkamista, ja sen on oltava molemmille osapuolille yhtä pitkä. Koeajasta ei saa sopia kuuden kuukauden tai sitä lyhyemmässä sopimuksessa. Yli kuuden kuukauden mutta alle kahden vuoden sopimuksessa koeaika on enintään yksi kuukausi; vakituisessa sopimuksessa tai vähintään kahden vuoden määräaikaisessa sopimuksessa koeaika on kaksi kuukautta. Enimmäismäärää ylittävä lauseke on kokonaisuudessaan mitätön, eikä sitä voida ainoastaan lyhentää enimmäismäärään. Pätevän koeajan aikana kumpi tahansa osapuoli voi irtisanoa sopimuksen välittömästi ja ilman syytä.
Päivystystyö, nollatyösopimukset ja vuokratyö
Työmarkkinatasapainolain (WAB) sääntöjen mukaan, jotka ovat edelleen voimassa:
- Työnantajan on yleensä annettava vähintään neljän päivän irtisanomisaika ennen päivystysvuoroa; jos vuoro peruuntuu tai muuttuu kyseisenä aikana, työntekijällä on yleensä oikeus saada palkka aikataulun mukaisilta tunneilta.
- Kutsunta oikeuttaa työntekijän yleensä vähintään kolmen tunnin palkkaan, vaikka todellisuudessa työskenneltäisiin vähemmän tunteja.
- Kun päivystysjärjestely on kestänyt kaksitoista kuukautta, työnantajan on yleensä kuukauden kuluessa vuosipäivästä tarjottava työntekijälle sopimus kiinteälle tuntimäärälle, joka perustuu edeltävän kahdentoista kuukauden vertailujakson aikana tehtyjen keskimääräisten työtuntien määrään. Tämä ei ole yksittäinen tapahtuma "tasan 12 kuukauden kuluttua" – tarkka ajankohta ja vertailujakso riippuvat sopimuksen voimassaoloajasta, ja velvoite jatkuu niin kauan kuin päivystyssuhde jatkuu liukuvasti kahdentoista kuukauden välein. Jos työnantaja ei tee oikea-aikaista ja riittävää tarjousta, työntekijällä on yleensä oikeus saada palkkaa ikään kuin tarjous olisi tehty.
Erillinen lainsäädäntöehdotus nollatuntisopimuksen lakkauttamisesta ja sen sijaan "bandbreedte"-sopimuksesta, jossa on taatut vähimmäis- ja enimmäistyötunnit, on nyt hyväksytty molemmissa kamareissa osana Wet meer zekerheid flexwerkers -lakiesitystä. Ehdotuksen odotetaan tulevan voimaan aikaisintaan 1. tammikuuta 2028, poikkeuksena eläkeläisten, oppilaiden ja opiskelijoiden sivutyöt. Ennen ehdotuksen voimaantuloa sovelletaan edelleen edellä kuvattuja nykyisiä päivystyssääntöjä ( Rijksoverheid ).
Vuokratyöntekijöillä on yleensä oikeus vähintään samoihin olennaisiin ehtoihin kuin vuokraajan omalla henkilöstöllä, kun he ovat työskennelleet siellä riittävän kauan, ja vuokratyöntekijöihin itseensä sovelletaan lupamenettelyä – näitä käsitellään jäljempänä kohdassa ”Mitä muuttuu”.
Mitkä ovat palkkaa, työaikaa ja lomaa koskevat säännöt?
Lakisääteinen bruttominimipalkka on tuntipalkka 21-vuotiaille ja sitä vanhemmille työntekijöille, ja nuoremmille työntekijöille on alennettu palkka. Sitä tarkistetaan kahdesti vuodessa, 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta. 1. heinäkuuta 2026 alkaen se on 14.99 euroa brutto tunnissa 21-vuotiaille ja sitä vanhemmille työntekijöille ( Rijksoverheid, minimipalkat 2026 ). Luku muuttuu kuuden kuukauden välein, joten tarkista aina ajantasainen summa.
Työaikalaki (Arbeidstijdenwet) rajoittaa työvuoron kahteentoista tuntiin ja viikon kuudenkymmeneen tuntiin, keskimäärin enintään viisikymmentäviisi tuntia neljän viikon aikana ja neljäkymmentäkahdeksan tuntia kuudentoista viikon aikana. Työvuorojen välillä ja viikon aikana sovelletaan vähimmäislepoaikoja.
Loma: lakisääteinen, lisä- ja päättymisloma
Lakisääteinen lomaoikeus on neljä kertaa viikoittainen työaika, mikä viisipäiväisellä työviikolla on kaksikymmentä päivää vuodessa; monet työviranomaiset lisäävät tämän lakisääteisen vähimmäismäärän lisäksi muita "ylimääräisiä" (bovenwettelijke) päiviä, ja näitä kahta lomatyyppiä kohdellaan eri tavalla loman päättymisen suhteen:
- Lakisääteiset lomapäivät vanhenevat yleensä kuuden kuukauden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jona ne ovat kertyneet – paitsi jos työntekijä ei kohtuudella voinut pitää niitä esimerkiksi sairauden vuoksi tai koska työnantaja ei aktiivisesti mahdollistanut työntekijän loman pitämistä, jolloin vanhenemisaika ei kulu.
- CAO-perusteisiin lisälomapäiviin sovelletaan yleistä siviilioikeudellista viiden vuoden vanhentumisaikaa.
Lomaraha (vakantiegeld) on vähintään kahdeksan prosenttia vuosipalkasta, ja se maksetaan yleensä touko- tai kesäkuussa.
Työaikarajoitukset, joustavat työajat ja lomat
Yllä mainittujen enimmäistyöaikojen lisäksi on pidettävä tauko, kun työskentelet yli viisi ja puoli tuntia, ja periaatteessa työvuorojen välillä on oltava yksitoista tuntia lepoa. Työnantajan on pidettävä kirjaa, jonka avulla työvoimaviranomainen voi tarkistaa säännösten noudattamisen, myös joustavien ja päivystysvuoroissa olevien työntekijöiden osalta.
Joustavan työajan lain mukaan työntekijä, jolla on vähintään 26 viikkoa työkokemusta kymmenen tai useamman työntekijän työnantajalta, voi pyytää työaikojensa, -vuorolistansa tai -paikkansa muuttamista. Pyyntö on tehtävä vähintään kaksi kuukautta ennen aiottua aloituspäivää, ja työnantajan on tehtävä kirjallinen päätös vähintään kuukautta etukäteen. Työaikojen tai -vuorolistan muutos voidaan evätä vain pakottavista liiketoiminnallisista syistä; pyyntö työskennellä toisesta paikasta on harkittava ja evätys perusteltava. Ei ole lakisääteistä oikeutta etätyöhön: senaatti hylkäsi lakiesityksen, joka olisi luonut sellaisen. Jos työnantaja ei päätä ajoissa työajoista tai -vuorolistasta, pyyntö hyväksytään sellaisenaan.
Loman lisäksi laki tarjoaa vähintään kuusitoista viikkoa UWV:n maksamaa raskaus- ja äitiyslomaa, yhden viikon täydellä palkalla annettavaa synnytyslomaa puolisolle ja sen jälkeen enintään viisi viikkoa lisäsynnytyslomaa kuuden kuukauden kuluessa 70 prosentilla UWV:n maksamasta päiväpalkasta. Lisäksi vanhempainlomaa on 26 kertaa viikoittainen työaika lasta kohden, kunnes lapsi täyttää kahdeksan vuotta. Tästä lomasta UWV maksaa yhdeksän viikkoa, kun loma pidetään ensimmäisenä vuonna. Lisäksi on hätäloma, lyhytaikainen hoitovapaa ja pitkäaikainen hoitovapaa, joilla kullakin on omat ehtonsa.
Mitä tapahtuu, kun työntekijä sairastuu?
Sairauden vuoksi työkyvytön työntekijä on oikeutettu vähintään seitsemänkymmeneen prosenttiin palkastaan enintään kahden vuoden (104 viikon) ajan, eikä ensimmäisenä vuonna maksu saa laskea alle lakisääteisen vähimmäispalkan. Monet työehtosopimukset tarjoavat täyden palkan ensimmäisenä vuonna.
Molemmilla osapuolilla on Gatekeeper Improvement Act -lain mukaisia velvollisuuksia. Kuudennella viikolla työpaikkalääkäri laatii ongelma-analyysin. Kahdeksanteen viikkoon mennessä työnantaja ja työntekijä laativat yhdessä toimintasuunnitelman ja tarkastelevat edistymistä vähintään kuuden viikon välein. Viikolla 42 poissaolosta ilmoitetaan UWV:lle, viikolla 52 suoritetaan ensimmäisen vuoden arviointi ja noin viikolla 91 laaditaan loppuarviointi ja uudelleensopeutumisraportti, joita työntekijä käyttää etuuden hakemiseen. Jos UWV katsoo, että työnantaja ei ole tehnyt riittäviä uudelleensopeutumistoimia, se voi pidentää palkanmaksuvelvollisuutta kolmannella vuodella (palkkarangaistus, loonsanctie); työntekijälle, joka kieltäytyy sopivasta työstä, voidaan samoin määrätä seuraamuksia.
Sairastumisen kahden ensimmäisen vuoden aikana on voimassa irtisanomiskielto: työnantaja ei voi irtisanoa työsopimusta sairauden vuoksi, eikä UWV myönnä irtisanomislupaa liiketaloudellisista syistä työntekijän sairauden aikana. Kielto ei koske tilanteita, joissa yritys lopettaa toimintansa kokonaan, se ei estä irtisanomista kiireellisestä syystä, joka ei liity tilanteeseen, eikä se jatka määräaikaista työsopimusta sovitun päättymispäivän jälkeen.
Eläke on erillinen osa työllisyyspakettia
Eläke on helppo sivuuttaa, mutta sitä ei automaattisesti kata yllä olevat kohdat. Monilla aloilla on pakollinen koko toimialan eläkekassa (verplicht bedrijfstakpensioenfonds), ja jos sellainen on, työnantaja ei yleensä voi kieltäytyä siitä. Vaikka pakollista toimialakohtaista eläkekassaa ei olisikaan, CAO tai yksilöllinen eläkejärjestelmä voi silti edellyttää osallistumista. Lain tai CAO:n edellyttämän eläkeosallistumisen järjestämättä jättäminen voi altistaa työnantajan merkittäville takautuville vaatimuksille maksamatta jääneistä maksuista, joskus useiden vuosien takautumina, täysin riippumatta työntekijän mahdollisista vaatimuksista. Jokaisen, joka perustaa uuden yrityksen tai palkkaa työntekijöitä Alankomaissa, tulisi tarkistaa eläkevelvoitteet erillisenä eränä palkasta ja muista eduista.
Miten laki suojaa syrjinnältä ja häirinnältä?
Syrjintä on kielletty muun muassa uskonnon, poliittisen mielipiteen, rodun, sukupuolen, raskauden, siviilisäädyn, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden, kansalaisuuden, iän, työsopimuksen tyypin ja työaikojen perusteella. Käytännössä riitoja syntyy yleensä seuraavista syistä:
- Rekrytointi ja valinta – työpaikkailmoitukset ja valintakriteerit, jotka epäsuorasti sulkevat pois suojatun ryhmän, voivat olla laittomia, vaikka niillä ei olisikaan tarkoitus syrjiä.
- Samapalkkaisuus – osa-aikaisten työntekijöiden on yleensä saatava sama tuntipalkka, lomakorvaus ja pääsy koulutukseen kuin vastaavien kokoaikaisten kollegoiden; eriarvoinen palkka miesten ja naisten välillä samaa työtä tehdessä on erikseen kielletty.
- Raskaus ja vanhemmuus – raskauteen tai vanhempainvapaaoikeuden käyttämiseen liittyvä irtisanominen on yleensä mitätön, ja raskauden aikana ja vanhempainvapaalta paluun jälkeisenä aikana sovelletaan lisäsuojaa.
- Vammaisuus – työnantajien on yleensä tehtävä kohtuullisia mukautuksia, jotta vammainen työntekijä voi tehdä työtä, ellei siitä aiheudu kohtuutonta taakkaa.
- Seksuaalinen ja muu häirintä – työnantajalla on velvollisuus huolehtia turvallisen työympäristön tarjoamisesta ja laatia toimintaohjeet valitusten käsittelyyn; työtovereiden, esimiesten tai kolmansien osapuolten tekemä häirintä voi johtaa vastuuseen, jos työnantaja ei toimi.
- Uhriminen – työntekijää, joka tekee vilpittömässä mielessä syrjintävalituksen, suojellaan erikseen kostotoimilta, joita hän on tehnyt niin.
Valituksia voi tehdä Alankomaiden ihmisoikeusinstituutille (College voor de Rechten van de Mens), joka antaa ei-sitovia mutta vaikutusvaltaisia lausuntoja, tai siviilituomioistuimille.
Saako työnantaja valvoa työntekijöitä?
Työsähköpostien, puhelimien, internetin käytön, valvontakameroiden, ajoneuvojen tai laitteiden GPS-paikannuksen ja muun digitaalisen viestinnän valvonta on yleistä, ja kansainväliset työnantajat tuovat usein mukanaan käytäntöjä muista maista. Alankomaissa sitä sitoo GDPR (AVG) ja, jos työpaikkaneuvosto on olemassa, sen suostumusoikeus työpaikkaneuvostolain (Wet op de ondernemingsraden, WOR) 27(1)(l) artiklan nojalla.
Kaiken valvonnan on oltava yleisen tietosuoja-asetuksen (AVG) mukaista ja sen on oltava oikeasuhteista oikeutettuun tarkoitukseen nähden. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toistuvasti käsitellyt työnantajien suorittamaa tasapainottelua, jossa tarkastellaan tekijöitä, kuten sitä, ilmoitettiinko työntekijälle etukäteen, valvonnan laajuutta ja tunkeilevuutta, oliko olemassa oikeutettu syy, oliko saatavilla vähemmän tunkeilevia vaihtoehtoja, valvonnan seurauksia työntekijälle ja sitä, oliko mielivaltaista puuttumista vastaan käytössä riittävät suojatoimet; ks. viimeisin esimerkki, Guyvan v. Ukraina (ECHR, 6. marraskuuta 2025) , kohdat 36–37, joka perustuu suuren jaoston aiempaan ohjeistukseen Bărbulescu v. Romania -tapauksessa. Alankomaissa työnantajan, jolla on yritysneuvosto, on yleensä saatava sen suostumus ennen valvontapolitiikan käyttöönottoa tai muuttamista, ja kaikki sisäiset käytännöt on dokumentoitava ja niistä on tiedotettava etukäteen sen sijaan, että niitä sovellettaisiin tapauskohtaisesti.
Miten ilmiantajia suojellaan?
Salassapitolausekkeet ovat edelleen täytäntöönpanokelpoisia, mutta niitä ei voida käyttää estämään työntekijää ilmoittamasta väärinkäytöksistä. On syytä erottaa toisistaan useita toisiinsa liittyviä, mutta erilaisia suojatoimia:
- Sisäiset ilmoitusmenettelyt: työnantajilla, joilla on vähintään 50 työntekijää, on oltava sisäinen menettely epäiltyjen väärinkäytösten ilmoittamiseksi ilmiantajien suojelulain (Wet bescherming klokkenluiders) nojalla.
- Suoja kostotoimilta: työntekijää, joka ilmoittaa perustellusti epäillystä lain rikkomisesta tai yleisen edun uhasta vilpittömässä mielessä, suojellaan yleensä epäedulliselta kohtelulta, mukaan lukien irtisanominen, alentaminen tai muu haitallinen kohtelu.
- Ulkoinen ilmoittaminen: aiheesta riippuen ilmoituksen voi tehdä myös ulkoiselle viranomaiselle (kuten ilmiantajien yhteisölle) tai rajoitetuissa olosuhteissa yleisölle menettämättä välttämättä suojaa – vaikkakin edellytykset sille, että ilmoitus tehdään ensin ulkoiselle viranomaiselle sisäisen sijaan, ovat erityisiä ja vaikuttavat lopputulokseen.
- Sananvapaus: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tunnustanut, että ilmiantaminen voi loukata työntekijän sananvapautta yleissopimuksen 10 artiklan nojalla, mikä voi vaikuttaa siihen, kuinka pitkälle työnantajan salassapitovelvollisuudet voivat ulottua; ks. Euroopan ihmisoikeussopimuksen opas 10 artiklasta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sosiaalisten oikeuksien opas.
Työnantajien tulisi laatia luottamuksellisuutta ja herjaamattomuutta koskevat lausekkeet siten, että niitä ei voida tulkita vilpittömässä mielessä tehtävän ilmoituksen estämiseksi, ja työntekijöiden tulisi ilmoitusta harkitessaan tarkistaa, mikä reitti (sisäinen, ulkoinen vai julkinen) vastaa parhaiten tosiasioita, ennen kuin toimivat.
Miten työsopimus voidaan irtisanoa?
Työnantaja ei voi irtisanoa työsopimusta mielivaltaisesti. Irtisanomiselle on oltava lakisääteinen peruste, työnantajan on kyettävä näyttämään se toteen, ja useimmissa tapauksissa vaaditaan etukäteen annettu lupa.
Käytännössä on neljä reittiä:
| Reitti | Tyypillinen käyttö | Tärkeimmät ominaisuudet |
|---|---|---|
| Keskinäinen sopimus (sovintosopimus) | Yleisin reitti, jossa suhde on tullut tiensä päähän | Välttää UWV:n ja tuomioistuimen; työntekijällä on yleensä 14 päivän peruuttamisoikeus (katso alla) |
| UWV:n irtisanomislupa | Irtisanominen taloudellisista syistä tai yli kaksi vuotta kestävä työkyvyttömyys | Irtisanottavien työntekijöiden valinnassa sovelletaan objektiivisia kriteerejä, mukaan lukien harkintaperiaate (afspiegelingsbeginsel) |
| Piirituomioistuin (kantonrechter) | Henkilökohtaiset syyt: alisuoritus, tuomittava käytös, vakavasti häiriintynyt työsuhde tai näiden yhdistelmä | Työnantajan on yleensä perusteltava perustelut dokumentoidulla tositteella, kuten dokumentoidulla kehityspolulla alisuoriutumisen osalta. |
| Yhteenveto irtisanominen kiireellisestä syystä (ontslag op staande voet) | Kiireellinen syy (dringende reden) | Tulee voimaan välittömästi, ilman irtisanomisaikaa tai yleensä siirtymämaksua, mutta tuomioistuin kumoaa sen, jos korkeaa näyttökynnystä ei ylitetä – tämä eroaa alioikeuden käsittelemästä tavanomaisesta kiireellisistä henkilökohtaisista syistä tapahtuvasta hylkäämisestä, johon liittyy irtisanomisaika ja tavanomaiset suojatoimet. |
Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden vuoksi irtisanominen edellyttää yleensä kahden vuoden työkyvyttömyyttä eikä realistisia toipumismahdollisuuksia seuraavien 26 viikon aikana.
Lakisääteiset irtisanomisajat ja kaksinkertaistamissääntö
Työnantajan lakisääteinen irtisanomisaika pitenee työsuhteen pituuden myötä: alle 5 vuotta, yksi kuukausi; 5–10 vuotta, kaksi kuukautta; 10–15 vuotta, kolme kuukautta; 15 vuotta tai enemmän, neljä kuukautta. Työntekijän lakisääteinen irtisanomisaika on oletusarvoisesti yksi kuukausi. Jos työsopimuksella pidennetään työntekijän irtisanomisaikaa pätevästi kirjallisesti, työnantajan irtisanomisajan on yleensä oltava vähintään kaksinkertainen työntekijän irtisanomisaikaan verrattuna (Alankomaiden siviililain 7:672(6) §).
Siirtymämaksu (transitievergoeding)
Työntekijällä, jonka työsopimus päättyy työnantajan aloitteesta, on yleensä oikeus siirtymäkorvaukseen, joka lasketaan kolmanneksen kuukausipalkasta kutakin työvuotta kohden suhteellisesti jaettuna osavuosille, ja joka yleensä maksetaan työsuhteen ensimmäisestä päivästä lähtien – periaatteessa myös koeajan aikana tapahtuvan irtisanomisen yhteydessä. Sitä ei makseta, jos työntekijä on toiminut vakavasti tuomittavalla tavalla. Vuonna 2026 lakisääteinen enimmäismäärä on 102 000 euroa brutto tai enintään yksi täysi vuosipalkka, jos työntekijä ansaitsee tätä enemmän ( Rijksoverheid ); tätä ylärajaa tarkistetaan vuosittain, ja se on tarkistettava uudelleen Rijksoverheidin nykyistä lukua vasten ennen siihen turvautumista.
Pohdinta-aika
Työntekijä, joka allekirjoittaa sovintosopimuksen, voi yleensä peruuttaa sen kirjallisesti neljäntoista kalenteripäivän kuluessa allekirjoittamisesta ilmoittamatta syytä. Työnantajan on mainittava tämä oikeus sopimuksessa; jos hän ei tee niin, määräaikaa pidennetään yleensä 21 kalenteripäivään. Se, säilytätkö oikeutesi työttömyysetuuteen (WW), riippuu sopimuksen muotoilusta, joten tarkista se ennen allekirjoittamista.
Irtisanomisen jälkeiset määräajat ovat tiukat. BW:n 7:686a(4) pykälän mukaan pyyntö irtisanomisilmoituksen mitätöimisestä, työsuhteen palauttamisesta tai kohtuullisen korvauksen maksamisesta on jätettävä alioikeudelle kahden kuukauden kuluessa työsopimuksen päättymisestä, ja siirtymäkorvauksen vaatimus vanhenee kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä. Nämä ovat menettämisaikoja, joita kirjeet tai käynnissä olevat neuvottelut eivät keskeytä.
Miten työpaikkakiistat tulisi hoitaa ennen irtisanomista?
Useimmat riidat eivät ala irtisanomistapauksena – ne alkavat työpaikkakiistana tai suorituskysymyksenä, ja se, miten tämä alkuvaihe käsitellään, vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu myöhemmin. Muutamia käytännön seikkoja kannattaa nostaa esiin erikseen yllä mainituista irtisanomisreiteistä:
- Konflikti ei ole sama asia kuin alisuoriutuminen. Työtovereiden välinen tai työntekijän ja esimiehen välinen ihmissuhdekonflikti on oikeudellisesti eri asia kuin rakenteelliseen alisuoriutumiseen perustuva tapaus, ja käytännössä nämä kaksi usein sekoitetaan.
- Molempien osapuolten kuuleminen on tärkeää. Ennen minkään virallisen toimenpiteen tekemistä työnantajan tulisi yleensä antaa työntekijälle aito mahdollisuus vastata esitettyihin huolenaiheisiin – menettelyllinen oikotie heikentää tässä tapauksessa työnantajan asemaa myöhemmin.
- Tiedoston kokoaminen vie aikaa. Tapahtumien edetessä dokumentoitu kansio (suoritusarvioinnit, kirjalliset varoitukset, kokouspöytäkirjat) on yleensä tuomioistuimelle paljon vakuuttavampi kuin jälkikäteen koottu tiedosto, kun irtisanomista jo harkitaan.
- Sovittelu on usein saatavilla, ja joskus CAO tai yrityksen käytäntö vaatii sitä, ennen kuin asiat siirtyvät alioikeuteen.
- UWV:n asiantuntijalausunto (deskundigenoordeel) tarjoaa riippumattoman näkemyksen – esimerkiksi siitä, onko työntekijä todella työkyvytön tai ovatko työnantajan toimet työhön sopeuttamiseksi olleet riittäviä – ja kumpi tahansa osapuoli voi pyytää sitä ennen kuin asiat muuttuvat kontradiktoriseksi.
- Ennenaikainen sairausilmoitus tai irtisanomispyyntö on riskialtis. Liian nopea sairausilmoitus konfliktin keskellä tai suoraan irtisanomishakemukseen siirtyminen ilman yllä mainittujen vaiheiden noudattamista voi kostautua kummallekin osapuolelle, jos tuomioistuin myöhemmin toteaa, ettei taustalla olevaa prosessia ole noudatettu asianmukaisesti.
Milloin kilpailukieltolauseke on täytäntöönpanokelpoinen?
Kilpailukieltolauseke on sovittava kirjallisesti täysi-ikäisen työntekijän kanssa. Vakituisessa sopimuksessa se on täytäntöönpanokelpoinen, jos sen maantieteellinen laajuus, kesto ja sen kattamat toiminnot ovat kohtuullisia. Määräaikaisessa sopimuksessa se on mitätön, ellei työnantaja esitä kirjallisesti ja erityisesti kyseiseen rooliin liittyvää pakottavaa liiketoiminnallista etua, joka oikeuttaa sen; yleinen perustelu ei kestä tarkastelua. Tuomioistuin voi kumota lausekkeen, kaventaa sen soveltamisalaa, lyhentää sitä tai myöntää työntekijälle korvauksen siltä ajalta, jonka se rajoittaa heitä; tuomioistuimet harvoin pitävät voimassa yli vuoden mittaista kilpailukieltoa, ja pidempi ajanjakso edellyttää yleensä korkeassa asemassa olevaa henkilöä, jolla on pääsy aidosti arkaluonteisiin tietoihin.
Mikä on työpaikkaneuvostojen ja CAO:iden rooli?
Työnantajan, jolla on työpaikkaneuvosto (ondernemingsraad), on yleensä saatava sen suostumus ennen palkkausrakenteiden, työarviointijärjestelmien, eläkejärjestelyjen, työ- ja lepoaikojen sekä – kuten edellä todettiin – työpaikan valvontakäytäntöjen käyttöönottoa tai muuttamista. Neuvostolla on oikeus saada tietoja palkkarakenteista. Ilman vaadittua suostumusta tehty päätös on mitätön, jos työpaikkaneuvosto vetoaa sen mitättömyyteen kirjallisesti kuukauden kuluessa (työlain 27(5) artikla).
Työpaikkaneuvosto on pakollinen, jos yrityksessäsi on 50 tai enemmän työntekijää. Jos yrityksessäsi on 10–49 työntekijää, sinun on perustettava henkilöstöä edustava elin (personeelsvertegenwoordiging, PVT), jos enemmistö henkilöstöstäsi sitä pyytää tai jos työehtosopimuksesi sitä edellyttää.
Työehtosopimukset neuvotellaan työnantajien tai työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen välillä. Sosiaali- ja työministeri voi julistaa toimialakohtaisen sopimuksen yleisesti sitovaksi (algemeen verbindend verklaring). Sinun on tällöin sovellettava kyseisiä määräyksiä työnantajana kyseisellä alalla, vaikka et olisikaan osallistunut neuvotteluihin. Katso Rijksoverheid työehtosopimuksista.
Mitä pätee korkeasti koulutettuihin maahanmuuttajiin ja 30 prosentin päätökseen?
Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien (kennismigranten) palkkakynnykset
IND:n sponsoreiksi tunnustamien työnantajien, jotka palkkaavat EU:n/ETA:n ulkopuolisten maiden kansalaisia korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien järjestelmän mukaisesti, on täytettävä vähimmäisbruttokuukausipalkkakynnykset. Koko vuodelle 2026 nämä ovat ( IND, palkkakriteerit 2026 ):
| Luokka | Bruttokuukausipalkka (ilman 8 %:n lomakorvausta) |
|---|---|
| Korkeasti koulutettu maahanmuuttaja, 30-vuotias tai vanhempi | €5,942 |
| Korkeasti koulutettu maahanmuuttaja, alle 30-vuotias | €4,357 |
| Alennettu kynnys (esim. orientaatiovuonna valmistuneet) | €3,122 |
| Euroopan sininen kortti | €5,942 |
| Euroopan sininen kortti, alennettu kynnysarvo | €4,754 |
Nämä luvut indeksoidaan vuosittain 1. tammikuuta, joten ne tulisi tarkistaa uudelleen nykyistä IND-taulukkoa vasten kaikkien muiden vuosien kuin vuoden 2026 osalta.
30 prosentin päätös (30 prosentin sääntö / ulkomailla asuvien järjestelmä)
30 prosentin verovähennys on erillinen järjestelmä kuin yllä mainitut maahanmuuttajien palkkakynnykset, ja sillä on omat palkkavaatimuksensa ja -ehtonsa:
- Verokanta: Vuonna 2026 työnantajat voivat edelleen maksaa jopa 30 % bruttopalkasta verovapaasti korvauksena alueen ulkopuolisista kustannuksista. Vuoden 2025 verosuunnitelman mukaisesti tämä verokanta alenee 1. tammikuuta 2027 alkaen kiinteään 27 prosenttiin loppukauden ajaksi päätöksissä, jotka ovat alkaneet vuonna 2024 tai myöhemmin.
- Oma palkkanormi: verovapaan määrän jälkeen jäljelle jäävän verotettavan palkan on täytettävä erillinen vuosittainen raja – vuonna 2026 se on 46 107 euroa yleiselle palkkaluokalle tai 35 048 euroa alle 30-vuotiaille työntekijöille, joilla on maisterin tutkinto. Pian valmistumisen jälkeen työsuhteeseen tuleville tohtoriopiskelijoille ei ole palkkavaatimusta. Nämä rajat nousevat vuonna 2027, ja niistä tehdään kyseisestä vuodesta alkaen vuosittainen indeksointi.
- Etäisyyskriteeri: työntekijän on täytynyt asua yli 150 kilometrin päässä Alankomaiden rajasta suoraviivaisesti vähintään 16 kuukautta 24 kuukauden aikana ennen työsuhteen aloittamista Alankomaissa.
- Enimmäiskesto: 5 vuotta (60 kuukautta), josta vähennetään työntekijän jo edeltävien 25 vuoden aikana Alankomaissa asuma- tai työskentelyaika.
- Hakemuksen määräaika: työnantajan ja työntekijän yhteinen hakemus on yleensä jätettävä neljän kuukauden kuluessa ensimmäisestä arkipäivästä, jotta päätös tulee voimaan takautuvasti kyseisestä päivästä; myöhäisempi hakemus tulee voimaan vasta jättöpäivästä.
Koska tämä järjestelmä muuttuu vuoden 2027 vaihteessa, kaikkien kyseisen päivämäärän lähellä julkaistujen tietojen tulisi varmistaa sovellettava verokanta ja kynnysarvo Belastingdienstiltä tai veroneuvojalta yleisen oppaan sijaan.
Mitä lakia sovelletaan rajat ylittävään työhön?
Kun työsuhteeseen liittyy kansainvälinen elementti, sopimusperusteinen lainvalinta ei ole automaattisesti viimeinen sana. Rooma I -asetuksen (asetus (EY) N:o 593/2008) 8 artiklan, jossa vahvistetaan työsopimuksiin sovellettavaa lakia koskevat säännöt, nojalla työntekijää suojaavat myös sen maan pakottavat säännökset, jossa hän tavallisesti työskentelee, vaikka sovellettavaksi olisi valittu eri laki. Euroopan unionin tuomioistuin on korostanut, että todellinen, tavanomainen työpaikka – ei pelkästään sopimuksen muodolliset ehdot – on ratkaiseva liittymäkohta; ks. asia C-384/10, Jan Voogsgeerd v. Navimer SA . Käytännössä tällä on merkitystä useiden erillisten kysymysten kannalta, jotka usein sekoitetaan:
- Sovellettava työlainsäädäntö, joka ei välttämättä ole sama kuin sopimuksessa valittu laki.
- Sosiaaliturva, joka yleensä määräytyy varsinaisen työskentelypaikan tai A1-lähetetyn työntekijän todistuksen mukaan, ei sopimuksen lainvalinnan mukaan.
- Palkka- ja ansiotuloverovelvoitteet, joita voi syntyä Alankomaissa jopa ulkomaiselle työnantajalle, kun työntekijä työskentelee täällä.
- Työkomennuksia koskevat säännöt, jotka voivat asettaa hollantilaisille vähimmäisehtoja ulkomaisen työnantajan tilapäisesti tänne lähettämille työntekijöille.
- Irtisanomisen seuraukset maahanmuuttoon: jos oleskelulupa riippuu työsuhteesta, työsuhteen päättymisellä voi olla välittömiä seurauksia oleskeluoikeudelle, ja tätä kysymystä on parasta tarkastella ennen sovintosopimuksen allekirjoittamista, ei sen jälkeen.
Jokaisen, joka jäsentää rajat ylittävää työsuhdetta tai päättää sellaisen, tulisi käsitellä näitä erillisinä oikeudellisina kysymyksinä sen sijaan, että olettaisi, että sopimusoikeudellinen kysymys ratkaistaan kaikkialla.
Kuka valvoo mitä oikeutta?
Alankomaiden työviranomainen valvoo työoloja, työaikaa, minimipalkkaa, laitonta työntekoa ja lähetettyjä työntekijöitä koskevia sääntöjä; se käsittelee ilmoituksia, myös nimettömiä, ja sakottaa työnantajaa, mutta se ei myönnä sinulle rahaa. UWV päättää etuuksista, myöntää irtisanomislupia ja antaa asiantuntijalausuntoja työelämään palaamista koskevissa riita-asioissa. Työnantajaa vastaan esitetyt rahavaatimukset, kuten maksamattomat palkat, lomarahat, siirtymäraha tai korvaus laittomasta irtisanomisesta, viedään alioikeuteen, jossa voit hoitaa asian ilman asianajajaa. Yhdenvertaista kohtelua koskevat valitukset viedään Alankomaiden ihmisoikeusinstituutille tai tuomioistuimelle, tietosuojavalitukset Alankomaiden tietosuojaviranomaiselle ja ilmiantoasiat Ilmiantajien toimikunnalle.
Työterveyttä ja -turvallisuutta säännellään työololaissa (Arbeidsomstandighedenwet). Heti kun palkkaat työntekijöitä, sinun on laadittava riskikartoitus ja -arviointi (risico-inventarisatie en -evaluatie, RI&E). Sinun on myös järjestettävä työterveyshuolto, yleensä sopimuksen kautta työterveyshuollon (arbodienst) kanssa, joka antaa työntekijöillesi pääsyn työpaikkalääkärille (bedrijfsarts).
Mitä muutoksia Alankomaiden työlainsäädännössä on tulossa?
Alankomaiden työlainsäädäntö muuttuu kahdella nopeudella. Läpikäynti parlamentin molemmissa kamareissa ja julkaiseminen Staatsbladissa ei ole sama asia kuin voimaantulo: useimmat uusimmat työlait tulevat voimaan kuninkaallisella asetuksella vahvistettuna päivänä, joskus säännös säännökseltä, ja siihen asti sovelletaan täysimääräisesti olemassa olevia sääntöjä. Siirtymäkauden laki päättää sitten, mikä järjestelmä koskee ennen voimaantuloa tehtyjä sopimuksia. Sopimusten muuttaminen odottamalla järjestelmää, joka ei ole vielä alkanut, voi luoda oikeuksia, joita ei voida peruuttaa yksipuolisesti.
Sillä on merkitystä, onko uudistus jo laki, hyväksytty mutta ei vielä voimassa, vai vielä eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys. Tilanne 23. elokuuta 2026:
Wet meer zekerheid flexwerkers — hyväksytty, suurimmaksi osaksi ei vielä voimassa. Ensimmäinen kamari hyväksyi tämän lain 7. heinäkuuta 2026. Se lyhentää vuokratyöntekijöiden porrastettua järjestelmää, pidentää ketjusäännön keskeytysaikaa kolmeen vuoteen ja sen tarkoituksena on korvata nollatuntisopimus kaistanleveyssopimuksella, jossa on taatut vähimmäis- ja enimmäistyötunnit (eläkeläisiä, oppilaita ja opiskelijoita lukuun ottamatta). Yleinen voimaantulopäivä on 1. tammikuuta 2028, vaikka vuokratyöntekijöiden yhdenvertaista kohtelua koskevat säännökset tulevat voimaan aiemmin, 31. joulukuuta 2026 ( Rijksoverheid ).
Wtta (työvoiman kohdentamista koskeva maahanpääsylaki) – hyväksytty, vaiheittainen käyttöönotto. Wet toelating terbeschikkingstelling van arbeidskrachten on hyväksytty molemmissa kamareissa ja sen voimaantuloasetus on julkaistu (Staatsblad 2026, 159). Hallinnolliset elementit – kuten julkinen rekisteri ja tarkastuslaitosten nimeäminen – tulevat voimaan 1. heinäkuuta 2026, kun taas työvoiman välittäjien, palkanlaskentayritysten ja muiden työvoiman välittäjien ydinvaatimus maahanpääsyyn on voimassa 1. tammikuuta 2027, ja lisäksi siihen liittyy 100 000 euron (tai 50 000 euron uusille tulokkaille, joita täydennetään myöhemmin) taloudellinen takuu (waarborgsom) ( Staatsblad 2026, 159 ). Tämä on nyt vahvistettua lainsäädäntöä, jolla on julkaistu voimaantuloaikataulu, ei pelkkä ehdotus.
EU:n palkkatasapainodirektiivi – täytäntöönpanon määräaika umpeutunut; Alankomaiden täytäntöönpanolaki on edelleen lakiesitys. EU:n jäsenvaltioiden oli saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä 7. kesäkuuta 2026 mennessä. Kyseessä on direktiivin täytäntöönpanon määräaika, ei vahvistus siitä, että Alankomaiden täytäntöönpanolainsäädäntö on voimassa. Elokuussa 2026 Alankomaiden täytäntöönpanolakiesitys – joka kattaa palkkahaarukan julkistamisen ennen työhaastatteluja, palkkahistorian kysymiskiellon, sukupuolten palkkaerojen raportointivelvollisuudet suuremmille työnantajille ja todistustaakan siirtämisen palkkasyrjintäväitteissä – oli toimitettu vasta Tweede Kamerille (valtioneuvoston 1. huhtikuuta 2026 antaman neuvon jälkeen), ja sen odotetaan tulevan voimaan noin 1. tammikuuta 2027. Tarkat raportointikynnykset ja ensimmäiset raportointipäivät voivat vielä muuttua parlamentaarisen keskustelun aikana, joten ne tulisi tarkistaa lopullisen hyväksytyn tekstin perusteella eikä tämän tai minkään muun yleisen oppaan perusteella.
Märkä DBA ja näennäinen itsenäinen ammatinharjoittaminen – valvotaan aktiivisesti, mutta rajoitus on tosiseikkakohtainen. Täytäntöönpanon lykkäys päättyi 1. tammikuuta 2025, ja Belastingdienst on sittemmin jatkanut normaalia valvontaa peiteltyä itsenäistä ammatinharjoittamista vastaan; 1. tammikuuta 2026 alkaen seuraamusverot (vergrijpboetes) ovat jälleen mahdollisia, vaikka maksuhäiriöveroja (verzuimboetes) ei vielä määrätty vuonna 2026 ( Belastingdienst ). Muutamat vivahteet ovat tässä tärkeitä. Se, onko työsuhde aidosti itsenäinen ammatinharjoittaminen vai sisällöltään työsuhde, riippuu siitä, miten työ tosiasiallisesti tehdään, ei sopimuksessa käytetystä nimikkeestä. Verovalvonta ja siviilioikeudellinen rajoitus eivät automaattisesti tapahdu samaan tahtiin: verotuksen oikaisu ei sinänsä ratkaise sitä, onko työsopimus olemassa kaikissa siviilioikeudellisissa tarkoituksissa, ja seuraukset voivat vaihdella ajanjakson ja oikeudenalan mukaan (palkkaverot, sosiaalivakuutusmaksut ja siviilioikeudellinen työsuhde voidaan kukin arvioida erikseen). Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut, että virallisesti itsenäistä ammatinharjoittajaa voidaan kuitenkin pitää työntekijänä, jos itsenäisen ammatinharjoittajan asema on vain fiktiivinen ja peittää aidon työsuhteen; ks. asia C-413/13, FNV Kunsten Informatie en Media v. Staat der Nederlanden . Jokaisen, joka luottaa urakoitsijasopimukseen, tulisi tarkastella sitä, miten työ tosiasiallisesti tehdään, eikä vain sitä, mitä sopimuksessa kutsutaan.
Mitä hollantilaisia työlainsäädännön termejä sinun tulisi tietää?
Alankomaiden työlainsäädäntö on täynnä termejä, joilla ei ole puhdasta englanninkielistä vastinetta, ja niiden löyhä kääntäminen aiheuttaa väärinkäsityksiä. Näitä esiintyy useimmiten käytännössä.
- Työsuojelu — työsopimus. Työ, palkka ja auktoriteettisuhde muodostavat yhden, kutsuivatpa osapuolet asiakirjaa miten tahansa.
- Ketenregulointi — ketjusääntö. Kolmen määräaikaisen tai yli kolmen vuoden työsopimuksen jälkeen seuraavasta tulee lain nojalla pysyvä.
- Proeftijd — koeaika. Voimassa vain kirjallisesti, eikä lainkaan alle kuuden kuukauden mittaisissa sopimuksissa.
- Cao — työehtosopimus. Se voi parantaa lakisääteistä vähimmäispalkkaa ja joissakin kohdin poiketa siitä.
- Ondernemingsraad — yritysneuvosto, jolla on oikeus antaa lausuntoja uudelleenjärjestelyistä (työehtosopimuksen 25 artikla) ja oikeus antaa suostumus henkilöstösäännöistä (työehtosopimuksen 27 artikla).
- Samanaikainen hoito — kilpailukieltolauseke. Kirjallisesti, aikuisen työntekijän kanssa ja määräaikaisessa sopimuksessa vain, jos pakottava liiketoiminnallista etua koskeva kirjallinen perustelu on esitetty.
- Suhteellisuus — asiakassuhdetta koskeva lauseke, joka rajoittaa yhteydenpitoa asiakkaisiin pikemminkin kuin työsuhdetta sinänsä.
- Nevenwerkzaamheden — sivutoiminnot. Yleinen kielto ei ole enää sallittu; työnantajan on esitettävä objektiivinen perustelu.
- Opintokulut — opintokululauseke. Mitätön koulutuksen osalta, jonka työnantaja on lain mukaan velvollinen tarjoamaan.
- Opzegtermijn — irtisanomisaika, joka on lain mukaan yhdestä neljään kuukautta palvelusajasta riippuen.
- Onnistuu paikallaan — irtisanominen välittömästi voimaan astuvalla yhteenvedolla ainoastaan viipymättä ilmoitetusta kiireellisestä syystä (dringende reden).
- Sidonnan — alioikeuden päätös purkaa sopimus kaikista muista syistä kuin taloudellisista syistä ja pitkäaikaisesta sairaudesta.
- UWV — työntekijöiden vakuutuskassa, jonka suostumus vaaditaan taloudellisista syistä tai pitkäaikaisen sairauden jälkeen tapahtuvaan irtisanomiseen.
- Peililevyn alku — heijastusperiaate, joka päättää, kuka valitaan irtisanottaessa, sovellettuna keskenään vaihdettavien työtehtävien kategoriaan viidessä ikäryhmässä.
- Herplatingsplicht — velvollisuus selvittää, onko irtisanomista varten saatavilla toista sopivaa työpaikkaa.
- Siirtymämaksu — lakisääteinen irtisanomiskorvaus, joka on maksettava työnantajan aloitteesta maksettavana olevasta ensimmäisestä työpäivästä alkaen.
- Billijke vergoeding — lakisääteisen maksun lisäksi maksettava oikeudenmukainen korvaus, joka myönnetään, jos työnantaja on toiminut törkeästi syyllistyneellä tavalla.
- Suurin esitysten ylityskomst — sovintosopimus, jolla sopimus päätetään yhteisellä sopimuksella ja johon sisältyy kahden viikon harkinta-aika (bedenktijd).
- Loondoorbetaling bij ziekte — velvollisuus maksaa sairaalle työntekijälle palkkaa periaatteessa kahden vuoden ajan.
- Märkä verbetering-pohjoisvesi — uudelleenintegroitumiskehys, jossa esitetään, mitä työnantajan ja työntekijän on tehtävä näiden kahden vuoden aikana.
- WW-uitkering — työttömyyskorvaus, jonka sovintosopimuksen sanamuoto voi vaarantaa.
- Oproepovereenkomst ja nuluren-sopimus — päivystys- ja nollatuntisopimukset, joihin sisältyy sääntöjä kutsuntailmoituksesta ja pysyvästä kiinteätuntisesta työtarjouksesta.
- Uitzendovereenkomst ja palkanlaskenta — vuokratyö ja palkkarakenteet, joilla kullakin on oma asemansa lain mukaan.
Mistä voi lukea lisää tietyistä aiheista?
Mitä työntekijänä kannattaa tarkistaa?
Tarkista työpaikkasi ajoissa, sillä useat oikeutesi ovat riippuvaisia tiukoista lakisääteisistä määräajoista. Käytännössä tärkeimmät seikat ovat seuraavat:
- Saitko kirjalliset tiedot keskeisistä ehdoistasi viikon kuluessa työsuhteen alkamisesta.
- Kuinka monta määräaikaista työsopimusta sinulla on ollut ja kuinka kauan: neljäs työsopimus tai yli 36 kuukautta kestävä ketjusopimus tekee työsopimuksesta pysyvän (BW:n 7:668a artikla).
- Sisältääkö määräaikaisen sopimuksen kilpailukieltolauseke kirjallisen perustelun pakottavalle liiketoiminnalliselle edulle (BW 7:653 artikla).
- Ennen sovintosopimuksen allekirjoittamista: suojaako se työttömyysetuuttasi ja että voit silti nostaa sen 14 päivän kuluessa.
- Irtisanomisen jälkeen: kahden kuukauden määräaika kanslian tuomioistuimen käsittelyyn ja kolmen kuukauden määräaika siirtymämaksun maksamiseen (BW:n 7:686a §).
- Jos oleskelulupasi riippuu työstäsi: mitä työsuhteen päättyminen tarkoittaa luvasi kannalta, ennen kuin allekirjoitat mitään.
Mitä sinun työnantajana tulisi tarkistaa?
Useimmat irtisanomistapaukset voitetaan tai hävitään sen perusteella, mitä työnantaja on kirjannut kuukausia aiemmin. Tarkista nämä seikat ennen kuin ongelma kärjistyy:
- Että jokainen koeaika on kirjallinen ja sen enimmäiskesto on yksi tai kaksi kuukautta (BW:n 7:652 artikla).
- Että sairaiden työntekijöiden uudelleenintegroitumisvaiheet dokumentoidaan: ongelma-analyysi viikolla 6, toimintasuunnitelma viikolla 8 ja UWV-raportti viikolla 42.
- Että sinulla on lakisääteinen irtisanomisperuste ja tapahtumien kulusta kertynyt tiedosto, ennen kuin haet sitä UWV:ltä tai tuomioistuimelta (BW:n 7:669 artikla).
- Että eläke-etuuksiin osallistuminen pakolliseen toimialakohtaiseen eläkekassaan tai CAO-järjestelmään on järjestetty.
- Että valvontavälineillä ja palkkarakenteilla on työpaikkaneuvoston hyväksyntä, jos sinulla on 50 tai enemmän työntekijää (työlain 27 artikla).
- Että urakoitsijat eivät ole tosiasiallisesti työntekijöitä nyt, kun Belastingdienst on pannut Wet DBA:n uudelleen täytäntöön 1. tammikuuta 2025 alkaen.
Mitä voimme tehdä hyväksesi Alankomaiden työlainsäädännön parissa?
Yhtiömme työoikeustiimi in Eindhoven ja Amsterdam neuvoo työnantajia ja työntekijöitä englanniksi ja hollanniksi työsuhteen jokaisessa vaiheessa.
- Tarkistamme työsopimuksesi, sovellettavan työehtosopimuksen ja mahdollisen irtisanomisilmoituksen.
- Laskemme siirtymämaksusi ja arvioimme, onko vaatimus kohtuullisesta korvauksesta (billijke vergoeding) realistinen.
- Neuvottelemme ja laadimme sovintosopimuksia, jotka suojaavat työntekijän oikeutta työttömyysetuuteen.
- Jätämme tai puolustamme hylkäämishakemuksia UWV:ssä ja alioikeudessa lakisääteisten määräaikojen puitteissa.
- Laadimme ja testaamme kilpailukielto- ja työsuhdelausekkeita, mukaan lukien määräaikaisen työsopimuksen edellyttämän kirjallisen perustelun.
- Tarkistamme maahanmuuton ja 30 %:n veropäätöksen seuraukset, kun ulkomailla asuvan työsuhde muuttuu tai päättyy.
Yhteenveto
- Irtisanominen edellyttää yleensä lakisääteistä perustetta ja UWV:n tai alioikeuden lupaa; tärkein poikkeus on yhteisymmärrys, ja irtisanomisoikeudella on 14 päivän peruutusoikeus.
- Sairas työntekijä pitää vähintään 70 % palkastaan jopa 104 viikon ajan, ja molemmat osapuolet noudattavat Gatekeeper Improvement Act -lakia.
- Siirtymäkorvaus on kolmasosa kuukausipalkasta palvelusvuotta kohden, ja se on vuonna 2026 enintään 102 000 euroa tai yksi vuosipalkka, jos se on suurempi.
- Irtisanominen on valitettava kahden kuukauden kuluessa; siirtymäkorvauksen saaminen vanhenee kolmen kuukauden kuluttua.
- Wet meer zekerheid flexwerkers otettiin käyttöön heinäkuussa 2026 ja se astuu pääosin voimaan 1.1.2028.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Voiko työnantajani irtisanoa minut menemättä UWV:hen tai tuomioistuimeen?
Yleensä vain sinun suostumuksellasi sovintosopimuksen kautta, voimassa olevan koeajan aikana tai kiireellisestä syystä tapahtuvalla yhteenvetoluvalla . Muissa tapauksissa työnantajan on annettava etukäteislupa. Irtisanomiseen ilman sitä voi hakea muutosta alioikeudessa kahden kuukauden kuluessa.
Olen allekirjoittanut sovintosopimuksen ja kadun sitä. Mitä nyt?
Voit peruuttaa sopimuksen kirjallisesti 14 päivän kuluessa allekirjoittamisesta ilmoittamatta syytä tai kolmen viikon kuluessa, jos sopimuksessa ei mainita tätä oikeutta (BW:n 7:670b artikla). Tee se tavalla, joka todistaa päivämäärän. Tämän ajanjakson jälkeen sopimus sitoo sinua.
Miten siirtymämaksu lasketaan?
Kolmasosa kuukausipalkasta jokaista palvelusvuotta kohden, suhteellisesti osa-aikaisten vuosien osalta. Vuonna 2026 yläraja on 102 000 euroa brutto tai yksi vuosipalkka, jos se on suurempi. Palkka sisältää lomakorvauksen ja kiinteät korvaukset.
Sitooko määräaikaisessa työsopimuksessani oleva kilpailukieltolauseke minua?
Vain jos työnantaja on kirjallisesti, erityisesti rooliisi liittyen, esittänyt pakottavan liiketoiminnallisen edun, joka sitä edellyttää (BW:n 7:653 artikla). Ilman kirjallista perustelua lauseke on mitätön.
Olen täällä työhöni liittyvällä luvalla ja työnantajani haluaa erota. Mitä minun pitäisi tarkistaa ensin?
Päättääkö työsuhteen päättyminen oleskeluoikeutesi ja millä aikavälillä. Korkeasti koulutetulla maahanmuuttajalla on yleensä kolme kuukautta aikaa löytää uusi sponsori-työnantaja; tarkista tämä IND:n säännöistä ennen kuin allekirjoitat mitään.