Mitä ESG tarkoittaa Alankomaiden laissa?
Mikään hollantilainen laki ei määrittele ESG:tä. Sen taustalla olevat oikeudelliset velvoitteet tulevat vahingonkorvausoikeudesta, yhtiöoikeudesta, kuluttajansuojalainsäädännöstä ja suoraan sovellettavasta EU-lainsäädännöstä. Termi itsessään tulee sijoitus- ja raportointikäytännöistä. Siinä se ryhmittelee ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät yhdeksi linssiksi yrityksen arvioimiseksi sen taloudellisten lukujen lisäksi. Oikeudellisesti se on säiliö, ei velvollisuuksien lähde. Tällä erottelulla on merkitystä käytännössä. Yritystä vastaan ei voida nostaa kannetta heikosta ESG-pisteytyksestä. Sitä vastaan voidaan nostaa kanne, koska tietty teko tai laiminlyönti alittaa sen velvollisuudenmukaisen huolellisuustason. Sitä vastaan voidaan nostaa kanne myös, koska julkinen kestävyysväite johtaa kuluttajia harhaan tai koska sen vuosittainen raportointi ei täytä BW:n toisen kirjan 9. osaston vaatimuksia. Ensimmäinen kysymys on siis aina, mihin konkreettiseen normiin kantaja vetoaa. Kolme pilaria ovat edelleen hyödyllisiä karttana siitä, missä nämä normit sijaitsevat.| ESG-pilari | Tyypillisiä oikeudellisia ankkureita Alankomaissa |
|---|---|
| ympäristö- | Huolenpitovelvollisuus BW:n 6:162 artiklan nojalla, ympäristöluvat ympäristö- ja suunnittelulain (Omgevingswet) nojalla, päästö- ja energialainsäädäntö, kestävyysväitteet mainonnassa |
| sosiaalinen | Työoikeus ja työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntö, yhdenvertaista kohtelua koskeva lainsäädäntö, toimitusketjun due diligence -tarkastus, avoimien normien täyttämiseen käytetyt ihmisoikeusstandardit |
| Hallinto | Johtajien velvollisuudet BW:n 2:9 ja 2:129 tai 2:239 artiklojen nojalla, tilinpäätökset ja kestävän kehityksen raportointi, Alankomaiden hallinnointikoodi, yrityskamarin tutkintamenettelyt |
Mikä oikeudellinen velvoite on useimpien ESG-väitteiden taustalla?
Lähes jokainen Alankomaiden ESG-tapaus perustuu BW:n 6:162 artiklaan, joka on yleinen säännös laittomista teoista (onrechtmatige daad). Sen avoin huolellisuusperiaate mahdollistaa ESG-riidat ilman erityistä lakisääteistä kieltoa. BW:n 6:162 artiklan mukaan käytös on laitonta, jos se loukkaa oikeutta, rikkoo lakisääteistä velvollisuutta tai rikkoo yhteiskunnan kirjoittamatonta huolellisuusperiaatetta (de ongeschreven zorgvuldigheidsnorm). Tämä kolmas peruste on avoin normi. Se on syy siihen, miksi ESG-riitoja voidaan ylipäätään käsitellä oikeudessa. Avoin normi on täytettävä. Alankomaiden tuomioistuimet tarkastelevat useita tekijöitä:- vahingon vakavuus ja ennakoitavuus;
- varotoimien kustannukset ja toteutettavuus;
- tieteellisen tiedon tila;
- ihmisoikeussopimukset, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus;
- yrityksen itsensä hyväksymät ei-sitovat säädökset, kuten YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ja OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille.
Mitä Shell-tuomio oikeastaan ratkaisi?
Haagin muutoksenhakutuomioistuin myönsi, että Shellillä on huolellisuusvelvollisuus torjua vaarallista ilmastonmuutosta, mutta kumosi 45 prosentin vähennysmääräyksen. Asia on nyt korkeimman oikeuden käsiteltävänä. Shellin tapaus on tällä alalla eniten mainittu ja useimmiten väärin kuvattu päätös, joten faktoilla on merkitystä. Haagin käräjäoikeus määräsi 26. toukokuuta 2021 Shellin vähentämään konsernin ja sen arvoketjun hiilidioksidipäästöjä 45 prosentilla vuoden 2030 loppuun mennessä vuoteen 2019 verrattuna (ECLI:NL:RBDHA:2021:5337). Haagin muutoksenhakutuomioistuin kumosi 12. marraskuuta 2024 kyseisen määräyksen ja hylkäsi vaatimukset (ECLI:NL:GHDHA:2024:2099). Kumoaminen ei hylännyt taustalla olevaa periaatetta. Muutoksenhakutuomioistuin katsoi, että Shellillä on huolellisuusvelvollisuus torjua vaarallista ilmastonmuutosta. Se katsoi, että ihmisoikeusnäkökohdat auttavat antamaan tälle velvollisuudelle sisällön ja että tällainen velvollisuus voidaan periaatteessa panna täytäntöön siviilioikeudessa. Oikeus kieltäytyi vahvistamasta vähennysprosenttia tälle yksittäiselle yritykselle. Se ei löytänyt riittävää yksimielisyyttä luvusta, joka voitaisiin liittää yhteen yritykseen. Se myös hylkäsi määräyksen investoinneista uusiin öljy- ja kaasukenttiin, koska vaatimusta ei ollut riittävästi määritelty. Milieudefensie teki kassaatiovalituksen. Korkein oikeus kuuli suullisen käsittelyn 22. toukokuuta 2026; julkisasiamiehen lausunto ja tuomio ovat vielä antamatta. Hovioikeuden tuomio on voimassa, kunnes korkein oikeus antaa päätöksensä. Tällä hetkellä Shellille ei ole määrätty tuomioistuimen määräämää vähennysprosenttia. Kaikki muistiot tai toimintaperiaatteet, jotka edelleen olettavat 45 prosentin määräyksen olevan voimassa, ovat vanhentuneita. Muiden yritysten osalta käytännön tulkinta on suppea, mutta todellinen. Hovioikeus on hyväksynyt ilmastohaittojen huolellisuusvelvollisuuden. Kantajien esteenä on kvantifiointi. Heidän on osoitettava, mitä vastaajan olisi konkreettisesti pitänyt tehdä ja mitä hän ei olisi tehnyt, sen sijaan, että he viittaavat globaaliin hiilibudjettiin. Tämä siirtää argumentin kohti yrityskohtaista näyttöä: sisäistä tietoa, toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja ja yrityksen omia julkaistuja sitoumuksia.
Miten ESG-vaatimus päätyy hollantilaiseen tuomioistuimeen?
Lähes aina säätiön tai yhdistyksen nostamalla kollektiivisella kanteella BW:n 3:305a artiklan nojalla. Yksittäiset kantajat nostavat harvoin ESG-kanteita. Korvausjärjestöllä on oltava esineitä, jotka kattavat kyseessä olevan edun. Koska joukkovahinkojen sovittelua kollektiivisissa kanteissa koskeva laki (Wet afwikkeling massaschade in collectieve actie, WAMCA) tuli voimaan 1. tammikuuta 2020, tämä tie on avoin sekä vahingonkorvausten että kielto- ja vahvistuskanteiden osalta. Tutkittavaksi ottamisen vaatimukset ovat kuitenkin tiukat. Korvausjärjestön on osoitettava:- riittävä hallintorakenne ja valvontaelin;
- läpinäkyvä ja hyväksyttävä kolmannen osapuolen rahoitus;
- riittävä edustavuus ryhmälle, jonka puolesta se toimii;
- riittävän läheinen yhteys vaatimuksen ja Alankomaiden välillä.
Miksi viherpesu on nopeimmin liikkuva ESG-riski?
Useimmille yrityksille realistinen paljastus ei ole ilmastokielto, vaan haaste sille, mitä ne sanovat itsestään. Alankomaiden laki käsittelee harhaanjohtavaa kestävän kehityksen viestintää sopimattomana kaupallisena menettelynä BW:n 6:193a artiklan ja sitä seuraavien artiklojen nojalla. Väite on harhaanjohtava, jos se sisältää virheellisiä tietoja. Se on myös harhaanjohtava, jos se on paikkansapitävä, mutta esitetty tavalla, joka harhauttaa keskivertokuluttajaa. Myös olennainen poisjättäminen lasketaan. BW:n 6:193j artiklan mukaan elinkeinonharjoittajalla on todistustaakka tosiseikkoihin perustuvan väitteen paikkansapitävyydestä. Alankomaiden tuomioistuimet soveltavat tätä kehystä jo kestävän kehityksen mainontaan. 20. maaliskuuta 2024 Alankomaiden käräjäoikeus... Amsterdam totesi, että lentoyhtiön esittämät lausunnot lentämisen kestävyydestä antoivat harhaanjohtavan kuvan ja olivat siksi laittomia (ECLI:NL:RBAMS:2024:1512). Näihin kuului kompensaatioihin ja polttoainemaksuihin perustuva viestintä. Tuomio ei estänyt yhtiötä mainostamasta, mutta se edellytti, että mainonta oli näytettävä toteen.Mitä muuttuu 27. syyskuuta 2026 alkaen?
Säännöt ovat tiukentuneet. Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta vihreässä siirtymässä annettu direktiivi (EU) 2024/825 oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 27. maaliskuuta 2026 mennessä, ja sitä sovelletaan 27. syyskuuta 2026 alkaen. Direktiivi:- kieltää yleisluontoiset ympäristöväittämät, kuten ”ympäristöystävällinen” tai ”ilmastoneutraali”, jos tunnustettua erinomaista ympäristösuorituskykyä ei voida osoittaa;
- kieltää väitteet, joiden mukaan tuotteella on neutraali, vähäisempi tai positiivinen ympäristövaikutus kompensaatiojärjestelmien perusteella;
- rajoittaa kestävyysmerkkejä, jotka eivät perustu sertifiointijärjestelmään tai joita viranomaiset eivät ole laatineet.
Miten raportointivelvollisuudet sopivat Alankomaiden tilinpäätöslakiin?
Yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivin (CSRD) mukainen kestävyysraportointi on osa tilinpäätöstä, ei erillinen raportointitoimenpide. Tiedot muodostavat osan BW:n toisen kirjan 9. osaston mukaista toimintakertomusta (bestuursverslag). Raportti laaditaan kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen mukaisesti. Se kattaa sekä maailman vaikutuksen yritykseen että yrityksen vaikutuksen maailmaan, ja se on ulkoisen varmennuksen alainen. CSRD:n soveltamisalaa ja aikataulua on muutettu Euroopan tasolla Omnibus I -paketilla. Muutoksen jälkeen EU:n yritykset, joilla on yli 2 1,000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron nettoliikevaihto, kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Ensimmäinen kysymys mille tahansa yritykselle on siis, kuuluuko se edelleen soveltamisalaan ja miltä tilikaudelta alkaen. Raportoinnin oikeudenkäyntimerkitystä usein aliarvioidaan. Julkaistut kestävän kehityksen tiedot ovat näyttöä. Niitä voidaan käyttää yritystä vastaan mainosriidassa, vaatimustenmukaisuutta takaavassa toimitussopimuksessa, tarjouskilpailussa ja vahingonkorvausvaatimuksessa siitä, mitä yritys tiesi ja lupasi. Yritykset, jotka kuvaavat tavoitteitaan sitoumusten kielellä, luovat vertailukohdan, jota vasten niiden toimintaa myöhemmin mitataan.Mitä CSDDD:ssä muuttui Omnibus I:n jälkeen?
CSDDD-direktiiviä (EU) 2024/1760 muutettiin merkittävästi ensimmäisellä koontidirektiivillä (EU) 2026/470, joka julkaistiin virallisessa lehdessä 26. helmikuuta 2026. Kolme muutosta ovat tärkeimpiä.Onko EU:ssa edelleen olemassa siviilioikeudellista vastuuta koskevaa järjestelmää?
Ei. Alkuperäisessä direktiivissä edellytettiin, että jäsenvaltiot säätävät erityisen vastuuväylän vahingoille, jotka aiheutuvat huolellisuusvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä. Tämä järjestelmä on poistunut, ja vastuu jätetään kansallisen lainsäädännön piiriin. Alankomaissa kantajat turvautuvat siksi BW:n 6:162 artiklaan ja edellä kuvattuun huolellisuusvaatimukseen sen sijaan, että he käyttäisivät erityistä lakisääteistä kanneperustetta.Kuinka korkeita sakot voivat olla?
Taloudellisten seuraamusten enimmäismäärä on nyt 3 prosenttia maailmanlaajuisesta nettoliikevaihdosta. Tämä korvaa alkuperäisen säännön, jonka mukaan enimmäismäärän ei saanut olla alle 5 prosenttia.Milloin velvoitteet tulevat voimaan?
Jäsenmaiden on saatettava muutettu direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 26. heinäkuuta 2028, ja velvoitteet tulevat voimaan 26. heinäkuuta 2029. Soveltamisalaan kuuluvilla yrityksillä on pidempi toimintaketjunsa toimintaketjun haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistaminen, ehkäiseminen ja lieventäminen riskiperusteisen lähestymistavan mukaisesti ei kuitenkaan ole kadonnut. Sopimusperusteinen velvoitteiden siirtyminen toimittajaehtojen kautta jatkuu edelleen. Siksi monet keskisuuret hollantilaiset toimittajat kohtaavat jo nämä vaatimukset asiakkaidensa kautta lainsäädännön sijaan. Erillinen oppaamme aiheesta yritysten kestävän kehityksen due diligence -direktiivi määrittelee soveltamisalakynnykset ja due diligence -vaiheet tarkemmin.Mitä tämä tarkoittaa ohjaajille?
Kestävyyspäätökset ovat hallituksen päätöksiä, ja Alankomaiden yhtiölaki sisältää jo standardit niiden arvioimiseksi. Johtajat ovat harvoin henkilökohtaisesti vastuussa, mutta huonosti dokumentoidut päätökset lisäävät riskiä. Artiklan 2:9 BW mukaan jokaisen johtajan on suoritettava hänelle annetut tehtävät asianmukaisesti. Sisäinen vastuu yhtiötä kohtaan syntyy vain, jos voidaan esittää vakava moite (ernstig verwijt). Artiklojen 2:129 ja 2:239 BW mukaan hallitusta ohjaavat yhtiön ja sen liiketoiminnan edut. Tämä on laajempi mittari kuin osakkeenomistajien tuotto. Se antaa hallitukselle tilaa punnita ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia rikkomatta sen toimeksiantoa. Listautuneet yhtiöt noudattavat myös Alankomaiden hallinnointikoodia. Koodi asettaa pitkän aikavälin arvonluonnin ja kestävyyden hallituksen tehtävän keskiöön ja toimii noudatta-tai-selitä-periaatteella. Se ei ole laki, mutta poikkeama, jota ei sovelleta eikä selitetä, on juuri sellaista materiaalia, jota kantaja tai yritysneuvosto käyttää.Voiko Yrityskauppa osallistua?
Kyllä, ja tämä foorumi on helppo sivuuttaa. Yrityslain 2:344 artiklan ja sitä seuraavien pykälien nojalla yrityskauppakamari (Ondernemingskamer) voi määrätä tutkinnan yrityksen toimintaperiaatteista ja asioista, jos on olemassa perusteltuja syitä epäillä asianmukaista toimintatapaa. Se voi myös todeta huonoa johtamista (wanbeleid). Hallitus, joka jättää huomiotta selvästi ennakoitavissa olevan ympäristö- tai ihmisoikeusriskin tai tekee päätöksiä ilman dokumentoitua punninta, joutuu tällä tavoin alttiiksi yhtä lailla kuin vahingonkorvauskanteessa. Tutkintamenettelyjä ja riitojenratkaisumenettelyä koskevat säännöt uudistettiin riitojenratkaisusääntöjen ja tutkintamenettelyn muuttamisesta annetulla lailla (WAGEVOE), joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2025. Johtajan ulkoista vastuuta kolmatta osapuolta kohtaan on vaikeampi todeta. Se edellyttää henkilökohtaista vakavaa moitetta kyseistä henkilöä kohtaan. Se ei kuitenkaan ole teoreettinen, jos johtaja on henkilökohtaisesti allekirjoittanut lausuntoja tai päätöksiä, joiden tiedetään olevan perusteettomia. Käytännön suoja on prosessi: dokumentoidut vaihtoehdot, dokumentoidut neuvot ja pöytäkirjat, jotka osoittavat, että kompromissi on todella tehty. Tämä on myös muistiomme teema... hallituksen rooli ja tehtävät.Mitä yrityksesi pitäisi tehdä nyt?
Aloita selvittämällä, mitkä velvoitteet todellisuudessa sitovat yritystäsi, ja jatka sitten kahdesta realistisesta väitetyypistä: kestävän kehityksen viestinnästä ja käyttäytymisestä. Vastaus vaihtelee jyrkästi listatun konsernin, raportoinnin piiriin kuuluvan suuren yksityisen yrityksen ja toimittajan välillä, joka ei täytä yhtäkään kynnysarvoista, mutta jolla on asiakkaita, jotka täyttävät. Tämä kartoitus ratkaisee, mihin budjettisi kuuluu. Toimi sitten seuraavasti:- Kestävyysviestinnän osalta: laadi ja ylläpidä todistetiedostoa jokaiselle julkiselle väitteelle, tarkista kompensaatioon perustuva sanamuoto 27. syyskuuta 2026 alkaen voimassa olevien sääntöjen mukaisesti ja anna yhdelle henkilölle omistusoikeus markkinoinnin julkaisemaan sisältöön.
- Käytäntöväitteiden osalta: määritä, missä tapauksissa yritys tietää ennakoitavissa olevasta ja vakavasta riskistä, mitä toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä on olemassa ja mitä yritys on julkisesti luvannut. Lupausten ja käytännön välinen kuilu ratkaisee, voitetaanko ja hävitäänkö näissä tapauksissa.
- Yhdenmukaista asiakirjat. Kestävän kehityksen raportoinnin, toimittajaehtojen, asiakastakuiden, rahoitussopimusten ja mainonnan tulisi olla yhteensopivaa. Useissa kiistoissa ratkaiseva näyttö tuli yrityksen omasta raportoinnista eikä ulkoisesta tutkimuksesta.
- Käsittele hallintoa todisteena. Hallituksen ja valiokuntien pöytäkirjat, joihin kirjataan arviointi, vaihtoehdot ja valinnan perustelut, ovat vahvin vastaus väitteeseen, että riski yksinkertaisesti jätettiin huomiotta.
Yhteenvetona
- Alankomaissa ESG-vaatimukset perustuvat BW:n 6:162 artiklassa tarkoitettuun avoimeen huolellisuusvelvollisuuteen, jota yleensä pannaan täytäntöön BW:n 3:305a artiklan mukaisella kollektiivisella kanteella.
- Hovioikeus hyväksyi Shellin ilmastoon liittyvän huolellisuusvelvollisuuden vuonna 2024, mutta kumosi 45 prosentin vähennysmääräyksen; korkein oikeus ei ole vielä antanut päätöstä asiassa.
- Viherpesu on välittömin riski: 27. syyskuuta 2026 alkaen yleisluontoiset viherväitteet ja kompensaatioon perustuvat neutraaliusväitteet kielletään.
- Omnibus I -asetuksen jälkeen CSDDD:llä ei ole EU:n siviilioikeudellista vastuujärjestelmää, vaan sakkomaksun yläraja on 3 prosenttia liikevaihdosta, ja sitä sovelletaan 26. heinäkuuta 2029 alkaen.
- Johtajille dokumentoitu päätöksenteko on paras suoja vastuuta ja yrityskauppakamarin menettelyjä vastaan.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Mitä ESG tarkoittaa yrityshallinnossa?
ESG on lyhenne sanoista Environmental, Social and Governance. Se on tapa arvioida yritystä sen taloudellisten lukujen ulkopuolella. Alankomaiden laissa ESG ei sinänsä ole velvollisuuksien lähde; velvoitteet tulevat vahingonkorvausoikeudesta, yhtiöoikeudesta, kuluttajansuojalainsäädännöstä ja EU-lainsäädännöstä.
Miten hollantilaiset tuomioistuimet muokkaavat yritysten vastuullisuutta ESG-asioissa?
Alankomaiden tuomioistuimet soveltavat BW:n 6:162 artiklassa tarkoitettua yleistä huolellisuusvelvollisuutta ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvään toimintaan. Haagin muutoksenhakutuomioistuin vahvisti marraskuussa 2024, että Shellin on noudatettava tätä velvollisuutta, mutta kumosi vuonna 2021 määrätyn kiinteän vähennysprosentin. Asia on nyt korkeimman oikeuden käsittelyssä.
Miksi kestävät käytännöt ovat oikeudellisesti tärkeitä yrityksille?
Koska epäonnistumisilla on nyt oikeudellisia seurauksia. Harhaanjohtavat kestävyysväitteet ovat sopimattomia kaupallisia menettelyjä BW-artiklojen 6:193a ja sitä seuraavien artiklojen nojalla. Raportointivelvoitteita valvotaan tilinpäätöslailla. Huolellisuusstandardin alapuolella olevaa toimintaa voidaan riitauttaa ryhmäkanteella BW-artiklojen 3:305a nojalla.
Mitä merkittävät päätökset merkitsevät Alankomaiden yrityshallinnolle?
Urgendan ja Shellin kaltaiset päätökset osoittavat, että BW:n artiklan 6:162 mukaista avointa huolellisuusstandardia voidaan soveltaa ilmasto- ja ihmisoikeustoimintaan. Ne eivät itsessään tee ESG-kehyksistä sitovia. Sitovat velvollisuudet tulevat laista, EU:n säännöistä ja yrityksen allekirjoittamista sopimuksista.
Etkö ole varma tilanteestasi? Kerro meille tilanteestasi. Kerromme sinulle vaihtoehdoistasi yhden arkipäivän kuluessa.
Miten Law & More voi auttaa sinua tässä, selitetään meidän yritysjuristi sivu.
