Jos hollantilainen yritys ei enää pysty maksamaan velkojaan, Alankomaiden laki tarjoaa kolme pääasiallista tietä: konkurssin (faillissement), maksujen keskeyttämisen (surseance van betaling) ja WHOA:n mukaisen saneeraussuunnitelman. Yksityishenkilöillä on erillinen tie, lakisääteinen velkajärjestelyjärjestelmä (WSNP); johtajien osalta keskeinen poikkeus on, että liian myöhäinen toiminta tai puutteellinen kirjanpito voi tehdä heistä henkilökohtaisesti vastuullisia.

Se, mitä menettelytapaa sovelletaan, ratkaisee lähes kaiken seuraavaksi: kuka hallitsee yritystä, ketkä velkojat ovat sidottuja ja mitä velkojat voivat vielä periä. Tässä artikkelissa selitetään menettelyt, asianosaisten roolit ja kohdat, joissa velalliset ja velkojat useimmiten menevät pieleen.

Mitkä säännöt koskevat maksukyvyttömyyttä Alankomaissa?

Keskeiset säännöt löytyvät Alankomaiden konkurssilaista (Faillissementswet, Fw), joka on vuodelta 1893 ja jota on muutettu useita kertoja. 1. tammikuuta 2021 alkaen siihen kuuluu myös yksityisten saneeraussuunnitelmien vahvistamisesta annettu laki (Wet homologatie onderhands akkoord, WHOA).

Konkurssilaki kattaa konkurssin, maksujen keskeyttämisen ja konkurssilainsäädännön (WSNP). Rajatylittävissä tapauksissa Euroopan unionin maksukyvyttömyysasetus (asetus (EU) 2015/848) päättää, missä jäsenvaltiossa päämenettely aloitetaan ja mitä lakia sovelletaan. Voit lukea konkurssilaista osoitteesta wetten.overheid.nl ; tuomioistuimet julkaisevat jokaisen ilmoituksen maksukyvyttömyysrekisterissä, jota voit hakea osoitteesta rechtspraak.nl.

Miten yritys julistetaan konkurssiin?

Velallinen voi jättää oman hakemuksensa (eigen aangifte), tai velkoja voi hakea konkurssia. Tuomioistuin julistaa konkurssin, jos voidaan suoraan osoittaa, että velallinen on lakannut maksamasta velkojaan.

Artiklan 1 Fw mukaan testinä on, onko velallinen tilanteessa, jossa se on lakannut maksamasta. Kun velkoja tekee hakemuksen, tuomioistuin haluaa yleensä varmistaa, että velkojia on vähintään kaksi, joista yhdellä on erääntynyt ja maksettava saatava. Tuomioistuin pitää istunnon, jossa velallinen voi kiistää hakemuksen tai maksaa saatavan. Velallisen oma hakemus käsitellään yleensä nopeasti.

Ilmoituksen yhteydessä tuomioistuin nimittää pesänhoitajan ja valvontatuomarin. Pykälän 23 Fw nojalla velallinen menettää oikeuden hallita ja luovuttaa omaisuuttaan ilmoituksen tekopäivästä lukien. Siitä lähtien pesänhoitaja hallinnoi omaisuutta.

Mitä konkurssin aikana tapahtuu?

Konkurssipesän hoitaja ottaa omaisuuden haltuunsa, tutkii konkurssin syyt ja myy omaisuuden velkojien hyväksi. Valvontatuomari valvoo konkurssipesän hoitajaa ja hänen on hyväksyttävä tärkeät päätökset.

Yleinen lopputulos on uudelleenkäynnistys (doorstart): pesänhoitaja myy yrityksen tai osia siitä ostajalle, joka jatkaa sitä, joskus entisille osakkeenomistajille. Pesänhoitaja haluaa hinnan, joka on velkojille kohtuullinen, ja sisäpiiriläisten suorittamaa uudelleenkäynnistystä tarkastellaan tarkasti.

Velkojat toimittavat saatavansa pesänhoitajalle. Jos tavallisille velkojille on käytettävissä rahaa, saatavat tarkastetaan tarkastuskokouksessa (verificatievergadering), jossa ne hyväksytään tai kiistetään. Monissa konkursseissa varat eivät kuitenkaan edes kata konkurssipesän velkoja, ja asia lopetetaan ilman maksuja tavallisille velkojille.

Kuka saa palkkansa ensin?

Konkurssipesän velat eli konkurssivelat (boedelschulden) maksetaan ensin. Seuraavaksi tulevat etuoikeutetut velkojat ja viimeisenä tavalliset vakuudettomat velkojat.

Velkojat, joilla on pantti tai kiinnitys, voivat periaatteessa realisoida vakuutensa ikään kuin konkurssia ei olisikaan (57 Fw artikla). Pesänhoitaja voi kuitenkin määrätä enintään kahden kuukauden mittaisen harkinta-ajan (afkoelingsperiode), jota voidaan pidentää kerran kahdella kuukaudella. Vero- ja tullihallinnolla on vahva etuoikeusasema. UWV ottaa pääosin haltuunsa työntekijöiden maksamatta olevat palkat palkkatakuujärjestelmän nojalla, ja UWV vaatii niitä sitten konkurssissa.

Omistuksenpidätysoikeudella (eigendomsvoorbehoud) tavaroita toimittanut toimittaja voi vaatia takaisin edelleen olemassa olevat ja tunnistettavissa olevat tavarat. Tästä syystä velkojan tulisi varmistaa asemansa ennen ongelmien syntymistä.

Milloin maksujen keskeyttäminen on vaihtoehto?

Maksujen keskeyttäminen antaa perustavanlaatuisesti elinkelpoiselle yritykselle väliaikaisen suojan velkojiaan vastaan, jotta se voi järjestellä itsensä uudelleen. Se on saatavilla yrityksille ja yritystä harjoittaville yksityishenkilöille.

Tuomioistuin myöntää hakemuksesta välittömästi väliaikaisen keskeytyksen ja määrää pesänhoitajan (bewindvoerder). Johdon edustajat toimivat sitten yhdessä pesänhoitajan kanssa. Suoja on rajallinen: 232 Fw §:n nojalla vakuusvelkojat ja etuoikeutetut velkojat eivät ole sidottuja ja voivat edelleen nostaa kanteita. Käytännössä maksujen keskeyttäminen johtaa usein konkurssiin lyhyen ajan kuluttua.

Miten WHOA:n uudelleenjärjestelysuunnitelma toimii?

WHOA:n mukaan yritys, joka voi kohtuudella ennakoida, ettei se pysty jatkamaan velkojensa maksamista, voi tarjota velkojilleen ja osakkeenomistajilleen konkurssin ulkopuolisen suunnitelman. Tuomioistuin voi vahvistaa suunnitelman, joka sitten sitoo sitä vastaan äänestäneitä velkojia.

Velkojat jaetaan luokkiin, esimerkiksi vakuusvelkojat, veroviranomaiset ja yritysvelkojat. Jokainen ryhmä äänestää suunnitelmasta. Jos vähintään yksi velkojaryhmä, joka saisi jotain konkurssissa, äänestää sen puolesta, yritys voi pyytää tuomioistuinta vahvistamaan suunnitelman kaikille luokille. Tuomioistuin tarkistaa muun muassa, onko jokin velkoja huonommassa asemassa kuin konkurssissa.

Johtajat säilyttävät määräysvallan prosessin ajan. Yhtiö tai velkoja voi pyytää tuomioistuinta määräämään saneerausasiantuntijan (herstructureringsdeskundige), ja tuomioistuin voi määrätä täytäntöönpanon keskeytettäväksi estääkseen velkojia ryhtymästä toimiin suunnitelman laatimisen aikana. WHOA-menettely voi olla julkinen tai luottamuksellinen.

Mikä on yksityishenkilöiden WSNP?

Luonnollisten henkilöiden lakisääteinen velkajärjestely (WSNP) on tuomioistuinmenettely henkilöille, jotka eivät pysty maksamaan velkojaan. Tuomioistuimen asettaman ajan kuluttua voit saada vapautuksen jäljellä olevista veloista, eli puhtaan velan (schone lei).

Ennen hakemuksen jättämistä sinun on ensin pyrittävä sovinnolliseen velkajärjestelyyn velkojiesi kanssa, yleensä kunnan avustuksella. Järjestelmän aikana pesänhoitaja hallinnoi tulojasi. Sinun on elettävä rajallisella budjetilla, etsittävä työtä ja maksettava velkojille sen verran kuin sinulla on varaa. Velkojien, jotka haluavat tietää, mitä he voivat vielä saada takaisin järjestelmän jälkeen, tulisi pyytää neuvontaa omaan saatavaansa liittyen.

Voiko konkurssipesän hoitaja peruuttaa ennen konkurssia tehdyt kaupat?

Kyllä. 42 Fw:n mukaisen actio pauliana -kanteen nojalla konkurssipesän hoitaja voi mitätöidä velallisen ennen konkurssia suorittamat oikeustoimet ilman velvollisuutta, jos molemmat osapuolet tiesivät tai heidän olisi pitänyt tietää, että velkojille aiheutuisi siitä haittaa.

Kiinteää kolmen vuoden aikarajaa ei ole. Sen sijaan 43 Fw -artikla edellyttää vahingon tuntemista tiettyjen, vuoden aikana ennen konkurssia suoritettujen toimien, kuten lähipiirin kanssa tehtyjen tai selvästi epäedullisin ehdoin tehtyjen liiketoimien, osalta. Maksut, jotka velallinen oli velvollinen suorittamaan, voidaan mitätöidä vain suppeammissa tapauksissa 47 Fw -artiklaa noudattaen, esimerkiksi jos velkoja tiesi, että konkurssihakemus oli jo jätetty, tai jos velallinen ja velkoja olivat salaliitossa suosiakseen kyseistä velkojaa. Pidä selkeää kirjaa merkittävistä liiketoimista ja niiden syistä.

Milloin johtajat ovat henkilökohtaisesti vastuussa?

BV:n tai NV:n konkurssissa pesänhoitaja voi pitää johtajia henkilökohtaisesti vastuussa alijäämästä, jos ilmeisen epäasianmukainen johtaminen oli konkurssin tärkeä syy. Tämä seuraa Alankomaiden siviililain (BW) 2:248 §:stä ja koskee kolmea vuotta ennen konkurssia.

Jos johtajat eivät pitäneet asianmukaista kirjanpitoa tai jättivät tilinpäätöksen myöhässä, lain mukaan oletetaan, että johtaminen oli epäasianmukaista ja että tämä oli konkurssin merkittävä syy. Johtajat voivat tällöin välttää vastuun vain vaikeiden todisteiden avulla. Johtajien on myös ilmoitettava Vero- ja tullihallinnolle kyvyttömyydestä maksaa tiettyjä veroja ajoissa, tai he voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen kyseisistä veroista.

Mitä virheitä velkojat ja velkojat tekevät?

Yleisin virhe on liian pitkä odottaminen. Yrityksellä, joka toimii ajoissa, on edelleen vaihtoehtoja, kuten WHOA-suunnitelma tai neuvoteltu järjestely; yrityksellä, joka odottaa pankkitilin tyhjenemistä, on usein jäljellä vain konkurssi.

Tyypillinen esimerkki: johtaja, joka pitää yrityksen toiminnassa toimittajilta saatavalla luotolla toivoen suuren tilauksen pelastavan sen, samalla kun tilit jäävät jälkeen. Jos konkurssi seuraa, konkurssipesän hoitaja tarkastelee tarkasti kyseistä ajanjaksoa. Myös velkojat tekevät virheitä toimittamalla tavaroita ilman omistusoikeuden pidättämistä tai vakuuksia tai jättämällä saatavansa pesänhoitajalle ajoissa.

Yhteenvetona

Alankomaiden maksukyvyttömyyslaki tarjoaa yrityksille konkurssin, maksujen keskeyttämisen ja WHOA:n sekä yksityishenkilöille WSNP:n.
Konkurssissa konkurssipesää hoitaa konkurssipesän pesänhoitaja valvovan tuomarin valvonnassa.
Pesän velat maksetaan ensin, sitten etuoikeutetut velkojat; vakuusvelkojat voivat realisoida vakuutensa harkinta-ajan kuluessa.
Pesänhoitaja voi mitätöidä vahingollisia oikeustoimia actio pauliana -kanteen nojalla (Fw:n 42–47 artikla).
Johtajat voivat olla henkilökohtaisesti vastuussa ilmeisen epäasianmukaisesta johtamisesta BW:n 2:248 artiklan nojalla.

At Law & More Neuvomme yrityksiä, johtajia ja velkojia maksukyvyttömyyteen, saneeraukseen ja konkurssivaatimuksiin liittyvissä asioissa. Etkö ole varma tilanteestasi? Kerro meille tilanteestasi. Kerromme sinulle vaihtoehdoistasi yhden arkipäivän kuluessa.

Miten Law & More voi auttaa sinua tässä, selitetään meidän yritysjuristi sivu.