Mitä tehdä luvattomalle äänen näytteenotolle
Ääninäytteistys eli musiikin näytteenotto on tällä hetkellä laajalti käytetty tekniikka, jossa äänifragmentteja kopioidaan sähköisesti, jotta niitä voidaan käyttää usein muunnetussa muodossa uudessa (musiikki)teoksessa, yleensä tietokoneen avulla. Äänikappaleisiin voi kuitenkin kohdistua erilaisia oikeuksia, minkä seurauksena luvaton näytteenotto voi olla laitonta.
Sampling hyödyntää olemassa olevia äänifragmentteja. Näiden ääniosien sävellys, sanoitukset, esitys ja tallentaminen voivat olla tekijänoikeuden alaisia. Sävellys ja sanoitukset voivat olla tekijänoikeudella suojattuja. Esitys (teoksen) voi olla suojattu esittäjän lähioikeudella ja äänite (tallenne) voidaan suojata äänitteen tuottajan lähioikeudella. EU:n tekijänoikeusdirektiivin (2/2001) 29 artikla myöntää tekijälle, esittäjälle ja äänitteen tuottajalle yksinoikeuden jäljentämiseen, joka rajoittuu oikeuteen sallia tai kieltää suojatun "esineen" kopiointi.
Tekijä voi olla säveltäjä ja/tai sanoitusten tekijä, laulajat ja/tai muusikot ovat yleensä esiintyvä taiteilija (Lähioikeuslain (NRA) 1 a §) ja äänitteen tuottaja on henkilö, joka tekee ensimmäisen äänityksen , tai onko se tehnyt ja kantaa taloudellisen riskin (NRA:n 1 artiklan d alakohta). Kun artisti kirjoittaa, esittää, äänittää ja julkaisee omia kappaleitaan omalla johtamisellaan, nämä eri tahot yhdistyvät yhdeksi henkilöksi. Tekijänoikeus ja siihen liittyvät oikeudet ovat tällöin yhden henkilön käsissä.
Alankomaissa tekijänoikeusdirektiivi on pantu täytäntöön muun muassa tekijänoikeuslaissa (CA) ja NRA:ssa. Lain 1 § suojaa tekijän kopiointioikeutta. Tekijänoikeuslaissa käytetään termiä "kopiointi" eikä "kopiointi", mutta käytännössä molemmat termit ovat samanlaisia. Esittävän taiteilijan ja äänitteen tuottajan kopiointioikeus on suojattu NRA:n 2 §:llä ja 6 §:llä. Tekijänoikeusdirektiivin tavoin näissä säännöksissä ei määritellä, mitä (koko tai osittainen) kopiointi on.
Havainnollistamiseksi: tekijänoikeuslain 13 §:ssä säädetään, että "kaikki täydellinen tai osittainen käsittely tai jäljittely muutetussa muodossa " on kopiointia. Kopiointi sisältää siis enemmän kuin yksi yhteen -kopion, mutta on epäselvää, mitä kriteeriä tulisi käyttää rajatapausten arvioinnissa. Tällä selkeyden puutteella on ollut vaikutusta ääninäytteiden käytäntöön jo pitkään. Näytteeksi ottaneet taiteilijat eivät tienneet, milloin heidän oikeuksiaan loukattiin.
Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) selvensi tätä osittain vuonna 2019 Pelham -tuomiossa Saksan Bundesgerichtshofin (BGH) esittämien ennakkokysymysten johdosta (EUT 29. heinäkuuta 2019, C-476/17, ECLI:EU:C:2019:624). EUT totesi muun muassa, että näyte voi olla äänitteen jäljennös riippumatta sen pituudesta (29 kohta).
Näin ollen myös yhden sekunnin mittainen näyte voi olla tekijänoikeusrikkomus. Lisäksi katsottiin, että ” kun käyttäjä sananvapauttaan käyttäessään transkriptoi äänitteeltä ääniosan käytettäväksi uudessa teoksessa muutetussa muodossa, jota korva ei pysty tunnistamaan, tällaista käyttöä ei pitäisi katsoa direktiivin 2001/29 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetuksi ’kappaleen valmistamiseksi’” (31 kohta, tuomiolauselman 1 alakohta).
Jos siis näyte on muokattu siten, että alunperin otettu äänifragmentti ei ole enää korvassa tunnistettavissa, ei ole kyse äänitteen toistosta. Siinä tapauksessa asianomaisten oikeudenhaltijoiden lupaa ääninäytteenottoon ei tarvita.
Euroopan unionin tuomioistuimen palautettua asian ennakolta korkein oikeus antoi 30. huhtikuuta 2020 päätöksen Metall auf Metall IV -tapauksessa , jossa se määritteli korvan, josta ääninäytteen on oltava tunnistamaton: keskivertokuuntelijan korva (BGH 30. huhtikuuta 2020, I ZR 115/16 ( Metall auf Metall IV ), kohta 29). Vaikka Euroopan unionin tuomioistuimen ja korkeimman oikeuden tuomiot koskevat äänitetuottajan lähioikeutta, on uskottavaa, että näissä tuomioissa muotoillut kriteerit soveltuvat myös ääninäytteenotolla tapahtuvaan esiintyjän tekijänoikeuden ja lähioikeuden loukkaukseen.
Tekijänoikeudella ja esittäjän lähioikeuksilla on korkeampi suojakynnys, jotta äänitteen tuottajan lähioikeuksiin vetoaminen onnistuu periaatteessa paremmin ääninäytteistyksen väitetyssä loukkauksessa. Tekijänoikeussuojan vuoksi esimerkiksi äänifragmentin on luokiteltava "omaksi henkiseksi luomukseksi". Tällaista suojavaatimusta ei ole äänitteen tuottajan lähioikeuksien suojalle.
Periaatteessa kyseessä on siis kopiointioikeuden loukkaus, jos joku ottaa sämplää äänestä tavalla, joka on keskivertokuuntelijalle tunnistettavissa. Tekijänoikeusdirektiivin 5 artikla sisältää kuitenkin useita kopiointioikeuden rajoituksia ja poikkeuksia, kuten lainauspoikkeuksen ja parodiapoikkeuksen. Äänen samplaaminen normaalissa kaupallisessa yhteydessä ei yleensä kuulu tämän piiriin tiukkojen lakisääteisten vaatimusten vuoksi.
Jonkun, joka joutuu tilanteeseen, jossa hänen äänifragmenttejaan näytellään, tulee siksi kysyä itseltään seuraava kysymys:
- Onko näytteenottajalla asiaankuuluvien oikeudenhaltijoiden lupa?
- Onko näytettä muokattu niin, että se ei tunnista tavallista musiikinkuuntelijaa?
- Kuuluuko näyte jonkin poikkeuksen tai rajoituksen piiriin?
Väitetyn loukkauksen sattuessa toimenpiteisiin voidaan ryhtyä seuraavilla tavoilla:
- Lähetä haastekirje rikkomisen lopettamiseksi.
- Looginen ensimmäinen askel, jos haluat rikkomisen loppuvan mahdollisimman pian. Varsinkin jos et hae vahingonkorvauksia, vaan haluat vain rikkomisen loppuvan.
- Neuvottele väitetyn loukkaajan kanssa selkeä näyte.
- Voi olla niin, että väitetty loukkaaja ei ole loukannut jonkun oikeuksia tahallaan tai ainakaan ajattelematta. Siinä tapauksessa väitetty loukkaaja voidaan haastaa oikeuteen ja tehdä selväksi, että loukkaus on tapahtunut. Sieltä voidaan neuvotella ehdoista, joilla oikeudenhaltija myöntää luvan näytteenottoon. Oikeuksien haltija voi esimerkiksi vaatia nimeämistä, asianmukaista korvausta tai rojalteja. Tätä näytteenottoluvan myöntämis- ja hankkimisprosessia kutsutaan myös raivaaminen. Normaalisti tämä prosessi tapahtuu ennen kuin rikkomuksia tapahtuu.
- Siviilikanteen nostaminen tuomioistuimessa väitettyä loukkaajaa vastaan.
- Tuomioistuimelle voidaan nostaa kanne tekijänoikeuden tai lähioikeuksien loukkauksen perusteella. Voidaan esimerkiksi väittää, että toinen osapuoli on toiminut lainvastaisesti rikkomalla (Alankomaiden siviililain 3:302 §), voidaan vaatia vahingonkorvausta (CA:n 27 §, NRA:n 16 §:n 1 momentti) ja voittoa. voidaan luovuttaa (lain 27a §, NRA:n 16 §:n 2 momentti).
Law & More auttaa sinua mielellään vaatimuskirjeen laatimisessa, neuvotteluissa väitetyn loukkaajan kanssa ja/tai oikeudenkäyntien aloittamisessa.
