Kansainvälinen liikeoikeus: sopimukset, tuomioistuimet ja vaatimustenmukaisuus

Kansainvälinen liikeoikeus ei ole yksi ainoa säännöstö. Se on yhdistelmä sopimuksestasi, osapuolten valitsemasta laista, heidän sopimastaan ​​tuomioistuimesta ja jokaisen transaktioon liittyvän maan pakottavista säännöistä. Alankomaista tai Alankomaihin kauppaa käyvän yrityksen kannalta neljä säädöstä ratkaisee useimmat kysymykset: Rooma I -asetus sopimuksiin sovellettavasta laista, Bryssel I bis -asetus tuomioistuimen toimivallasta ja täytäntöönpanosta EU:ssa, Wienin kauppasopimus (CISG) tavaran kaupasta ja New Yorkin yleissopimus välitystuomioiden täytäntöönpanosta. Tärkein poikkeus on joukko pakottavia sääntöjä, kuten pakotteita, vientivalvontaa ja tietosuojaa, joita sovelletaan riippumatta sopimuksessa sanotusta. Näiden kohtien ottaminen oikein sopimusta laatiessa poistaa suurimman osan riskeistä, jotka muuten ilmenisivät vuosia myöhemmin.

Mikä laki säätelee kansainvälistä sopimusta?

EU:n sisällä vastaus löytyy Rooma I -asetuksesta. Alankomaiden tuomioistuimet soveltavat sitä kaikkiin 17. joulukuuta 2009 jälkeen tehtyihin sopimuksiin riippumatta siitä, onko valittu laki jonkin jäsenvaltion laki vai ei.

Lähtökohtana on valinnanvapaus. Osapuolet voivat nimetä minkä tahansa maan lain, ja valinta voi olla nimenomainen tai selvästi ilmenevä sopimusehdoista. Lauseke, jossa yksinkertaisesti todetaan, että sovelletaan Alankomaiden lakia, on pätevä, vaikka kumpikaan osapuoli ei olisi hollantilainen.

Entä jos sopimuksessa ei sanota mitään sovellettavasta laista?

Asetus määrää lain sopimustyypin mukaan. Irtaimen tavaran kauppaa koskevaan sopimukseen sovelletaan sen maan lakia, jossa myyjällä on vakituinen asuinpaikka. Palvelusopimukseen sovelletaan palveluntarjoajan lakia, jakelusopimukseen jakelijan lakia ja kiinteää omaisuutta koskevaan sopimukseen sen maan lakia, jossa omaisuus sijaitsee.

Vain silloin, kun sopimus liittyy selvästi läheisemmin toiseen maahan, kyseinen toinen laki on sovellettava. Käytännössä hollantilainen toimittaja, joka ei koskaan käsittele sovellettavaa lakia, huomaa yleensä sovellettavan Alankomaiden lain. Samassa tilanteessa oleva hollantilainen ostaja huomaa yleensä sovellettavan ulkomaisen lain.

Missä valinnanvapaus loppuu?

Käytännössä kahdella rajoituksella on merkitystä. Ensinnäkin kuluttajasopimuksiin ja työsopimuksiin sovelletaan edelleen niitä suojaavia sääntöjä, joista kuluttaja tai työntekijä nauttisi oman maansa lain nojalla, riippumatta siitä, mitä sopimuksessa sanotaan. Toiseksi asiaa käsittelevän tuomioistuimen ja joissakin tapauksissa täytäntöönpanomaan kansainvälisesti pakottavia säännöksiä sovelletaan valitusta laista riippumatta.

Kauppaedustus on selkein esimerkki. Yhteisöjen tuomioistuin totesi Ingmar-tapauksessa (C-381/98, 9. marraskuuta 2000), että EU:n kauppaedustusdirektiivin EU:ssa työskentelevälle kauppaedustajalle antamaa suojaa, mukaan lukien irtisanomiskorvaus, ei voida välttää valitsemalla sovellettavaksi EU:n ulkopuolisen maan lakia. Alankomaiden siviililaissa tämä maksu on liikearvon hyvitys (klantenvergoeding). Alankomaiden lain mukaisen kauppaedustussopimuksen yleiskatsauksessamme esitetään nämä pakolliset elementit.

Kattaako sovellettavaa lakia koskeva lauseke myös sopimuksen ulkopuoliset vaatimukset?

Ei automaattisesti. Sopimuksenulkoisiin vaatimuksiin sovelletaan erillistä säädöstä, Rooma II -asetusta. Sen mukaan sovellettava laki on periaatteessa sen maan laki, jossa vahinko aiheutuu, ja siihen liittyy erityissääntöjä tuotevastuusta, vilpillisestä kilpailusta, teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksista ja ympäristövahinkoista.

Hyvin laaditussa lausekkeessa todetaan siis, että se koskee myös sopimukseen perustumattomia vaatimuksia, jotka johtuvat sopimuksesta tai liittyvät siihen.

Mikä tuomioistuin ratkaisee asian, ja voitko panna tuomion täytäntöön?

EU-maiden välillä Bryssel I bis -asetus määrittää, millä tuomioistuimella on toimivalta, ja tekee tuomiosta täytäntöönpanokelpoisen koko EU:ssa. EU:n ulkopuolella täytäntöönpano on paljon epävarmempaa, ja se on suunniteltava ennen allekirjoittamista.

Yleissääntö on, että vastaajaa vastaan ​​nostetaan kanne siinä jäsenvaltiossa, jossa sillä on kotipaikka. Sopimusperusteisissa vaatimuksissa on vaihtoehtoinen oikeuspaikka: velvoitteen täytäntöönpanopaikka. Tavaroiden myynnissä tämä on toimituspaikka ja palvelujen osalta paikka, jossa palvelut suoritettiin. Vahingonkorvauskanteita voidaan nostaa myös siellä, missä vahinko sattui.

Kirjallinen oikeuspaikkasopimus on ensisijainen näihin sääntöihin nähden ja periaatteessa yksinomainen. Valittu tuomioistuin päättää omasta toimivallastaan, ja kaikkien muiden nostettujen tuomioistuinten on keskeytettävä asian käsittely.

Miten valvonta toimii EU:ssa?

Yhdessä jäsenvaltiossa annettu tuomio on täytäntöönpanokelpoinen muissa jäsenvaltioissa ilman täytäntöönpanokelpoisuuden julistamista (eksekvatuuri). Alankomaalainen velkoja, jolla on tuomio, voi hakea täytäntöönpanoa suoraan toisessa jäsenvaltiossa esittämällä tuomion ja todistuksen. Velallinen voi vastustaa tuomiota vain rajoitetuin perustein, kuten ilmeisen oikeusjärjestyksen perusteiden rikkomisen tai menettelyn aloittaneen asiakirjan tiedoksiannossa tapahtuneen virheen perusteella.

Kaksi EU-menettelyä välttää kokonaan tavanomaisen kansallisen menettelyn: eurooppalainen maksamismääräys riitauttamattomille rajat ylittäville vaatimuksille ja eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely vähäisiä vaatimuksia koskeville asioille. Artikkelissamme Alankomaiden vähäisistä vaatimuksista selitetään, milloin jälkimmäistä kannattaa käyttää.

Entä EU:n ulkopuolelta annetut tuomiot?

Tässä tapauksessa tilanne on erilainen, ja tämä on se seikka, joka useimmiten unohtuu. Alankomailla ei ole yleistä sopimusta tuomioiden tunnustamisesta useimpien EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Ulkomainen tuomio ei periaatteessa ole tässä tapauksessa täytäntöönpanokelpoinen ilman uutta oikeudenkäyntiä.

Alankomaiden tuomioistuimet tunnustavat kuitenkin ulkomaisen tuomion, joka täyttää oikeuskäytännössä kehitetyt ehdot: toimivalta kansainvälisesti hyväksyttävin perustein, asianmukainen menettely, oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisuus ja ristiriitaisuus Alankomaiden kanssa.

Kaksi yleissopimusta kaventaa tätä kuilua. Haagin oikeuspaikkasopimus velvoittaa sopimusvaltioiden tuomioistuimia kunnioittamaan yksinomaista oikeuspaikkalauseketta ja panemaan täytäntöön siitä johtuvan tuomion. Vuoden 2019 Haagin tuomiosopimus, joka on ollut voimassa Euroopan unionissa ja siten Alankomaissa 1. syyskuuta 2023 alkaen, tarjoaa laajemman perustan tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle siihen liittyneiden valtioiden välillä. Tarkista, kumpi näistä kahdesta pätee ja onko toisen osapuolen maa ylipäätään liittynyt sopimukseen, ennen lausekkeen laatimista, eikä vasta tuomion jälkeen.

Sovelletaanko Wienin kauppasopimusta tavaran kauppaan?

Yleensä kyllä, ellet sulje sitä pois. Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus kansainvälistä tavaran kauppaa koskevista sopimuksista on ollut osa Alankomaiden lakia vuodesta 1992. Sitä sovelletaan automaattisesti tavaran kauppaan osapuolten välillä, joiden liikepaikat ovat eri sopimusvaltioissa, ja myös silloin, kun kansainvälisen yksityisoikeuden säännöt johtavat sopimusvaltion lakiin.

Alankomaiden lain valitseminen tuo siis mukanaan kyseisen sopimuksen, koska se on osa Alankomaiden lakia kansainvälisissä kaupoissa. Sen poissulkeminen edellyttää nimenomaista lauseketta.

Pitäisikö sinun jättää sopimus pois?

Se on kaupallinen päätös, ei refleksi. Yleissopimus tarjoaa puolueettoman järjestelmän, jota kummankaan osapuolen ei tarvitse opetella alusta alkaen. Sillä on kehittynyt kansainvälinen oikeuskäytäntö, ja sen oikeussuojakeinot ovat toimivia.

Se eroaa Alankomaiden kansallisesta laista tärkeissä kohdin:

• Sillä ei ole mitään kirjallisen sopimuksen vaatimusta.
• Se käsittelee olennaista sopimusrikkomusta sopimuksen purkamisen kynnyksenä.
• Ostajan on tarkastettava tavara niin lyhyessä ajassa kuin käytännössä mahdollista ja ilmoitettava virheestä kohtuullisessa ajassa, enintään kahden vuoden kuluessa tavaran luovutuksesta.

Alankomaiden kotimaan kauppalaissa käytetään erilaista kohtuullisen ajan kuluessa tehtävän valituksen kriteeriä. Kiinteä kahden kuukauden määräaika koskee vain kuluttajamyyntiä, ei kaupallisia liiketoimia.

Kenen yleisiä ehtoja sovelletaan?

Alankomaiden laki ja yleissopimus ovat tässä eri mieltä. Alankomaiden siviililain mukaan vastaus, jossa viitataan tarjouksesta poikkeaviin yleisiin ehtoihin, ei saa toista joukkoa voimaan, ellei ensimmäistä joukkoa nimenomaisesti hylätä. Tämä antaa ensimmäiselle joukolle edun.

Yleisesti ottaen tätä käytäntöä sovelletaan "viimeisenä vaihtoehtona", jossa lopulliseen tiedonantoon liitetyt ehdot ovat ensisijaisia. Molemmissa järjestelmissä ehtojen on täytynyt olla saatavilla ennen sopimuksen tekoa tai sen aikana. Viittaus verkkosivustolla julkaistuihin ehtoihin voi riittää yritysten välillä, mutta ulkomainen vastapuoli on vahvemmassa asemassa väittämään, että ehdot, joita se ei ole koskaan saanut, eivät ole sitovia. Turvallisin käytäntö on edelleen liittää ehdot tarjoukseen sopimuskielellä.

Pitäisikö sinun valita välimiesmenettely vai tuomioistuin?

EU:n ulkopuolisten vastapuolten kanssa tehtävissä sopimuksissa välimiesmenettely on yleensä täytäntöönpanokelpoisempi vaihtoehto. New Yorkin yleissopimus velvoittaa yli 170 osavaltion tuomioistuimia tunnustamaan sekä välimiesmenettelysopimuksen että välitystuomion, ja kieltäytymiselle on vain rajalliset perusteet.

Kansainvälisissä sopimuksissa välimiesmenettelyn tärkein perustelu on täytäntöönpanokelpoisuus, ei niinkään luottamuksellisuus tai nopeus. EU:ssa tavallisen tuomioistuimen tuomio liikkuu jo vapaasti, joten tasapaino on erilainen.

Onko Alankomaat hyvä paikka välimiesmenettelylle?

Alankomaat tarjoaa hyvin kehittyneen toimipaikan. Alankomaiden välimiesmenettelylaki on esitetty siviiliprosessilain neljännessä osassa, ja sitä uudistettiin vuonna 2015. Alankomaiden välimiesmenettelyinstituutti (NAI) hallinnoi menettelyjä omien sääntöjensä mukaisesti, ja Haagissa sijaitsee pysyvä välimiesoikeus valtioiden välisiä riitoja varten.

Alankomaissa annettu välitystuomio voidaan panna täytäntöön alustavan oikeusistuimen luvalla. Se voidaan kumota ainoastaan ​​laissa luetelluilla perusteilla, kuten pätevän välityssopimuksen puuttuminen, sääntöjen vastaisesti perusteltu välitystuomioistuin, toimivaltansa ylittänyt välitystuomioistuin, perustelematon välitystuomio tai ristiriita oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa.

Mitä Alankomaiden kauppatuomioistuin tarjoaa?

Alankomaiden kauppatuomioistuin (NCC) on kansainväliseen kaupankäyntiin tarkoitettu tuomioistuinvaihtoehto. Se on kauppakamari, Amsterdam käräjäoikeus, jossa on valitusjaosto Amsterdam muutoksenhakutuomioistuin. Se käsittelee kansainvälisiä kauppariitoja englanniksi, jos osapuolet ovat nimenomaisesti sopineet siitä.

Kansallinen kauppakomissio soveltaa Alankomaiden yleistä prosessioikeutta, ja sen tuomio liikkuu hollantilaisena tuomiona edellä kuvattujen täytäntöönpanoasiakirjojen nojalla. Sen oikeudenkäyntikulut ovat huomattavasti korkeammat kuin tavallisten tuomioistuinten, joten vertaa niitä välimiesmenettelyn kustannuksiin ennen valintaa. Reittien vertailu esitetään kansainvälistä riitojenratkaisua käsittelevässä artikkelissamme.

Mitkä kaupan noudattamista koskevat säännöt ovat voimassa sopimuksesta riippumatta?

Tulli-, vientivalvonta- ja pakotesäännöt sovelletaan riippumatta siitä, mistä osapuolet sopivat. Kaupallinen sopimus voi olla täydellisesti laadittu ja silti laiton täyttää.

Tulli ja kaksikäyttötuotteet

Euroopan unionista lähteviin tai sinne saapuviin tavaroihin sovelletaan unionin tullikoodeksia. Tavaroiden luokittelu, alkuperä ja tullausarvo määräävät tullin ja tarvittavat asiakirjat.

Sotilaalliseen käyttöön mahdollisesti soveltuvat tuotteet kuuluvat EU:n kaksikäyttöasetusta koskeviin vientilupiin ja edellyttävät vientilupaa. Alankomaissa tullihallinto (Douane) myöntää sen asiasta vastaavan ministerin puolesta. Määritelmä on laajempi kuin monet viejät odottavat: luetteloon kuuluvat kaikki salausohjelmistot, tietyt anturit ja erilaiset työstökoneet.

Miksi pakotteet ovat suurempi riski?

EU:n pakotemääräyksiä sovelletaan suoraan Alankomaissa ja ne sitovat jokaista hollantilaista yritystä ja jokaista EU:n kansalaista sijainnista riippumatta. Rikkomuksesta säädetään vuoden 1977 pakotelaissa (Sanctiewet 1977), ja se on talousrikos. Tämä tarkoittaa rikosoikeudellista eikä hallinnollista vastuuta, ja tutkinnasta vastaa verovirasto (FIOD).

Velvoitteet ulottuvat listattujen osapuolten välttämistä pidemmälle. Ne kattavat omistus- ja määräysvaltatestin, jonka mukaan yhteisö katsotaan kuuluviksi, jos listattu henkilö omistaa siitä vähintään viisikymmentä prosenttia tai muuten hallitsee sitä, sekä kiertämiskiellon. Tässä yhteydessä liikkuva luku 25 prosenttia kuuluu tosiasiallisen edunsaajan rekisteriin. Se on eri kynnysarvo eri tarkoitukseen.

Entäpä kestävän kehityksen due diligence -tarkastus?

Yritysten kestävän kehityksen due diligence -direktiiviä (CSDDD) muutettiin merkittävästi vuonna 2026 Omnibus I -paketilla. Yhdenmukaistettu EU:n siviilioikeudellinen vastuujärjestelmä poistettiin, seuraamusten enimmäismäärä on kolme prosenttia maailmanlaajuisesta nettoliikevaihdosta, jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä 26. heinäkuuta 2028 mennessä ja yritysten on noudatettava sitä 26. heinäkuuta 2029 alkaen. Muutoksen jälkeen se kattaa vain erittäin suuret konsernit.

Siihen asti direktiivi ei luo suoria velvoitteita hollantilaisille yrityksille. Suurempien asiakkaiden sopimuksiinsa asettamat kestävyyslausekkeet kuitenkin jo luovat niitä, ja nämä lausekkeet ovat nyt täytäntöönpanokelpoisia.

Miten suojaat immateriaalioikeuksia ulkomailla?

Rekisteröitymällä kaikilla merkityksellisillä markkinoilla, koska immateriaalioikeudet ovat alueellisia. Kansainvälisen laajentumissuunnitelman korjaaminen, jossa sitä ei käsitellä ajoissa, on kallista.

Benelux-maiden tavaramerkin rekisteröinti kattaa Alankomaat, Belgian ja Luxemburgin eikä mitään muuta. EU-tavaramerkki kattaa koko sisämarkkinat, mutta on altis yhdelle aikaisemmalle oikeudelle missä tahansa sen alueella. EU:n ulkopuolella suoja riippuu kansallisista hakemuksista tai Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) hallinnoimasta kansainvälisestä rekisteröintijärjestelmästä. Patentit noudattavat samaa kaavaa, jossa toisella puolella ovat eurooppapatentti ja yhtenäisen vaikutuksen omaava patentti ja toisella puolella kansalliset hakemukset.

Kaksi sopimuskohtaa toistuu. Hankkeen aikana luodun sisällön omistusoikeus on jaettava nimenomaisesti, koska oletussäännöt vaihtelevat maiden välillä ja Alankomaiden lain mukainen lauseke ei saa siirtää mitään ulkomaille. Ja tietotaito, jota ei voida rekisteröidä, suojataan liikesalaisuutena vain, jos sen salassa pitämiseksi on ryhdytty kohtuullisiin toimenpiteisiin. Tämä tarkoittaa salassapitosopimuksia, käyttöoikeusrajoituksia ja poistumismenettelyjä, ei pelkästään lauseketta. Oppaassamme Alankomaiden immateriaalioikeudesta esitetään oikeudet ja rekisteröintitavat.

Miten pääset ulkomaisille markkinoille: sivuliikkeen, tytäryhtiön, edustajan vai jakelijan kautta?

Markkinoille tulotapasi määrää, mikä laki sinua koskee. Jokaisella reitillä on omat rekisteröinti-, vastuu- ja irtisanomissääntönsä.

Sivuliike vai tytäryhtiö?

Hollantilainen yksityinen osakeyhtiö (BV), joka harjoittaa toimintaansa ulkomailla ilman toimipaikkaa, säilyttää Alankomaiden yhtiölainsäädäntönsä, mutta sillä voi olla vero- ja työsuhdevelvoitteita muualla. Sivuliike on rekisteröitävä paikallisesti. Tytäryhtiö on erillinen oikeushenkilö, jolla on oma hallinto ja oma vastuu.

Alankomaihin tulevat ulkomaiset yritykset rekisteröivät sivuliikkeen tai tytäryhtiön Alankomaiden kauppakamariin (KVK). Alankomaalaisen tytäryhtiön, kuten BV:n, on myös rekisteröitävä lopulliset tosiasialliset omistajansa Alankomaiden tosiasiallisten omistusosuuksien omistajien rekisteriin. Ulkomainen yritys, jolla on täällä vain sivuliike, ilmoittaa tosiasialliset omistajansa kotimaansa rekisteriin, ei Alankomaiden rekisteriin.

Agentti vai jakelija?

Jos kauppaan tulee välittäjän kautta, edustajan ja jakelijan välisen valinnan seurauksia ei voida välttää. Kauppaedustaja neuvottelee päämiehen nimissä ja nauttii Alankomaiden siviililain pakollisesta suojasta. Tähän sisältyvät irtisanomisajat, jotka pidentyvät suhteen keston myötä, ja liikearvon korvaus irtisanomisen yhteydessä, jos edustaja on tuonut uusia asiakkaita ja päämies hyötyy edelleen.

Jakelija ostaa ja jälleenmyy omissa nimissään, eikä sillä ole lakisääteistä järjestelmää. Alankomaiden oikeuskäytäntö kuitenkin edellyttää kohtuullista irtisanomisaikaa pitkäaikaisen jakelusuhteen päättyessä. Kohtuullinen irtisanomisaika riippuu jakelijan kestosta, riippuvuudesta ja toimittajan pyynnöstä tehdyistä investoinneista. Irtisanominen ilman irtisanomisaikaa voi johtaa vahinkoihin, jotka yleensä mitataan sillä voitolla, jonka jakelija olisi saanut irtisanomisaikana, jonka sen olisi pitänyt saada.

Rajoittaako kilpailulaki näitä sopimuksia?

Kyllä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artikla ja Alankomaiden kilpailulaki (Mededingingswet) kieltävät kilpailua rajoittavat sopimukset. Vertikaalisia sopimuksia koskeva ryhmäpoikkeus tarjoaa turvallisen sataman vain sen ehtojen mukaisesti.

Jälleenmyyntihinnan määrääminen ja ehdoton aluesuoja ovat edelleen ankaria rajoituksia. Tällainen lauseke on mitätön ja voi käynnistää kuluttaja- ja markkinaviranomaisen (ACM) tutkinnan.

Mitä tietosuoja tuo kansainväliseen toimintaan?

Velvoitteet, joita pelkkä sopimus ei voi siirtää. Kaikissa kansainvälisissä toimissa siirretään henkilötietoja, ja yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) noudattaa sitä.

Euroopan talousalueen ulkopuolisiin maihin tehtävät siirrot edellyttävät tietosuojan riittävyyspäätöstä, siirtoa koskevaan vaikutustenarviointiin perustuvia vakiosopimuslausekkeita tai jotakin poikkeuksista. Et voi siirtää tätä vastuuta vastaanottajalle sopimuksella. Kun toimittaja käsittelee tietoja puolestasi, GDPR:n mukaisen sisällöltään käsittelysopimuksen tekeminen on pakollista. Vastuuvelvollisuusperiaatteen mukaisesti dokumentaation on oltava olemassa ennen kuin valvontaviranomainen pyytää sitä, ei sen jälkeen.

Missä järjestyksessä sinun pitäisi työskennellä?

Aloita neljällä kysymyksellä, jotka ratkaisevat kaiken muun, ja etene sitten ulospäin. Nämä neljä ovat: mikä laki on sopimukseen sovellettava, mikä oikeuspaikka ratkaisee riidan, voidaanko päätös panna täytäntöön, jos toisella osapuolella on omaisuutta, ja mitkä pakottavat säännöt ovat voimassa vastauksista riippumatta.

Oikeuspaikkavalinta valtiossa, jossa toisella osapuolella ei ole mitään omistusoikeutta, on arvoltaan pienempi kuin pankkitileille kirjattu välimiesmenettelylauseke. Tällöin:

• Päätä tietoisesti, sovelletaanko Wienin yleissopimusta vai ei, ja varmista, että yleiset ehdot ovat liitteenä ja oikealla kielellä.
• Tarkista vastapuolet ja tavarat pakotteiden ja vientivalvontajärjestelmien mukaisesti ennen allekirjoittamista, ei ennen lähettämistä.
• Rekisteröi merkitykselliset tavaramerkit merkityksellisillä markkinoilla ja ota käyttöön luottamuksellisuusjärjestelyt ennen ensimmäistä teknistä kokousta.
• Pyydä veroneuvojaa tarkastelemaan veroseuraamuksia alusta alkaen. Oikeudellinen rakenne ja verorakenne on päätettävä yhdessä, eikä veropäätös ole lakitiimin tehtävä.
• Tarkista vakiosopimuksesi säännöllisesti. Tässä kuvatut välineet muuttuvat, ja viisi vuotta sitten laadittu malli saattaa hyvinkin nimetä järjestelmän, joka on sittemmin korvattu.

Yhteenvetona

• Rooma I -asetuksen mukaan voit valita sovellettavan lain; ilman valintaa laki määräytyy sopimustyypin mukaan, mutta kuluttajia, työntekijöitä ja kauppaedustajia koskevat pakottavat säännöt ovat edelleen voimassa.
• EU:n sisällä tuomio on täytäntöönpanokelpoinen ilman eksekvatuuria Bryssel I bis -asetuksen nojalla; EU:n ulkopuolella tarkista Haagin yleissopimukset tai valitse välimiesmenettely New Yorkin yleissopimuksen mukaisesti.
• Wienin kauppasopimusta sovelletaan kansainväliseen tavaran kauppaan Alankomaiden lain mukaisesti, ellet ole nimenomaisesti sulkenut sitä pois.
• Pakotteita, vientivalvontaa, tullia ja GDPR-sääntöjä sovelletaan sopimuksesta riippumatta; pakotteiden rikkominen on Alankomaissa rikosoikeudellinen asia.
• Valitse markkinoilletuloreittisi, edustaja tai jakelija, sivuliike tai tytäryhtiö, ottaen huomioon irtisanomisen ja rekisteröinnin seuraukset.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Etkö ole varma tilanteestasi? Kerro meille tilanteestasi. Kerromme sinulle vaihtoehdoistasi yhden arkipäivän kuluessa.

Miten Law & More voi auttaa sinua tässä, selitetään meidän yritysjuristi sivu.