Alankomaissa avioerolla on yksi oikeudellinen peruste ja yksi tie: tuomioistuimen on todettava avioliiton kariutuneen lopullisesti (duurzame ontwrichting), ja hakemuksen voi tehdä vain hollantilainen asianajaja (advocaat). Syyllisyyttä ei tarvitse näyttää toteen, ja toisen puolison tahto riittää. Eron emotionaalinen puoli on paljon epätasaisempi kuin oikeudellinen puoli, ja ne kulkevat eri aikataulujen mukaan: tuomioistuin päättää omaisuudesta, lapsista ja elatusavusta prosessiaikataulun mukaisesti, kun taas henkilökohtainen toipuminen etenee omaa tahtiaan.

Tässä artikkelissa esitetään, mitä Alankomaiden avioerolaki todellisuudessa vaatii, mitä päätöksiä tuomioistuin tekee ja missä järjestyksessä, ja mihin käytännön ja emotionaalinen tuki kuuluu oikeudellisen työn rinnalla. Se on kirjoitettu Alankomaissa asuville tai Alankomaihin yhteydessä oleville henkilöille, jotka haluavat tietää, mitä odottaa ennen aloittamista. Laajemman yleiskuvan itse menettelystä saat Alankomaiden avioero -oppaastamme.

Oikeudellinen peruste ja kuka voi tehdä hakemuksen

Alankomaiden laki tunnustaa yhden ainoan avioeroperusteen: avioliitto on peruuttamattomasti purkautunut (Alankomaiden siviililain 1:151 artikla, Burgerlijk Wetboek). Peruuttamaton purkautuminen tarkoittaa, että avioliiton jatkaminen on tullut sietämättömäksi eikä asianmukaisen aviosuhteen palautumista voida odottaa. Tuomioistuin ei punnitse avioliiton purkautumisen aiheuttajaa eikä se tutki aviorikosta, velkoja tai käytöstä perusteena. Jos toinen puoliso ilmoittaa avioliiton päättyneen, tällä lausunnolla on käytännössä ratkaiseva merkitys; toinen puoliso ei voi pakottaa avioliittoa jatkamaan.

Avioeroasiat ovat hakemusmenettelyjä käräjäoikeudessa (rechtbank), ja asianajajan käyttäminen edustukseen on pakollista. Puolisot eivät voi itse jättää hakemusta, eivätkä sovittelija tai oikeudellinen neuvonantaja, joka ei ole Alankomaiden asianajajaliiton jäsen, voi myöskään jättää hakemusta. Puolisot, jotka ovat kaikesta samaa mieltä, voivat käyttää yhteistä hakemusta (gemeenschappelijk verzoek), jossa yksi asianajaja toimii molempien puolesta, tai kumpikin voi valtuuttaa oman asianajajansa ja jättää hakemuksen silti yhdessä. Todellisen eturistiriidan sattuessa kumpikin puoliso tarvitsee oman asianajajansa, koska yksi asianajaja ei voi neuvoa kahta vastakkaista etua.

Rekisteröidyt parisuhteet päättyvät eri tavalla: rekisteröity parisuhde, jossa ei ole alaikäisiä lapsia, voidaan purkaa ilman oikeutta asianajajan tai notaarin kanssa tehdyllä sopimuksella, joka rekisteröidään kuntaan. Avioliitto edellyttää aina tuomioistuimen päätöstä riippumatta siitä, mitä puolisot ovat keskenään sopineet.

Näin prosessi etenee, askel askeleelta

Asia alkaa, kun asianajaja jättää hakemuksen (verzoekschrift) käräjäoikeudelle yhdessä avioliittotodistuksen ja, jos puolisoilla on lapsia, heidän syntymätodistustensa kanssa. Jos puolisoilla on alaikäisiä lapsia, joista heillä on vanhempainvastuu, hakemuksen mukana on toimitettava vanhemmuussuunnitelma (ouderschapsplan); tämä seuraa siviiliprosessilain (Wetboek van Burgerlijke Rechtsvordering) 815 §:stä. Hakemus ilman vanhemmuussuunnitelmaa hyväksytään vain, jos hakija selittää, miksi sellaista ei kohtuudella voitu esittää, ja tuomioistuin päättää sitten itse järjestelyistä.

Yksipuolisessa hakemuksessa toiselle puolisolle annetaan tiedoksi tuomioistuimen asettama määräaika vastineen (verweerschrift) ja mahdollisten vastavaatimusten esittämiseksi esimerkiksi elatusapua tai yhteistä asuntoa koskien. Tuomioistuin määrää yleensä kuulemisen, kun on kiistanalaisia ​​kohtia, ja usein luopuu kuulemisesta, jos puolisot ovat jättäneet yhteisen hakemuksen ja sopineet kaikesta avioerosopimuksessa (echtscheidingsconvenant). Yhteinen, täysin sovittu hakemus voidaan siksi käsitellä huomattavasti nopeammin kuin kiistanalainen tapaus, jossa voi seurata asiakirjojen vaihtoa, asiantuntijalausuntoja tai lasten kuulemistilaisuuksia.

Tuomioistuin tekee päätöksen valituksella. Valitus hovioikeuteen (gerechtshof) on mahdollista kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä. Itse avioero tulee lainvoimaiseksi vasta, kun päätös on merkitty avioliittopaikkakunnan avioliittorekisteriin, ja tämä merkintä on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Muussa tapauksessa päätös raukeaa ja koko prosessi on toistettava. Puolisot, jotka eivät aio valittaa päätöksestä, voivat nopeuttaa sitä allekirjoittamalla suostumusasiakirjan (akte van berusting), joka tekee päätöksestä välittömästi lainvoimaisen.

Asiat, jotka eivät voi odottaa lopullista päätöstä, käsitellään väliaikaisilla toimenpiteillä (voorlopige voorzieningen): kuka voi käyttää avioliiton yhteistä asuntoa sillä välin, missä lapset asuvat, yhteydenpitojärjestelyt ja väliaikainen elatusapu. Näitä pyydetään erillisessä, nopeutetussa menettelyssä ja käsitellään nopeasti, ja ne ovat voimassa, kunnes avioero rekisteröidään. Artikkelissamme avioeromenettelyjen väliaikaisista toimenpiteistä selitetään tätä menettelyä tarkemmin.

Millä tuomioistuimella on toimivalta ja mitä lakia sovelletaan

Ei ole oikein, että toisen puolison on aina asuttava Alankomaissa. Kansainvälisissä avioeroasioissa toimivalta määräytyy asetuksen (EU) 2019/1111 (Bryssel IIb) mukaisesti, joka tarjoaa useita vaihtoehtoisia perusteita: näihin kuuluvat puolisoiden viimeinen vakituinen asuinpaikka, jos toinen heistä asuu siellä edelleen, vastaajan vakituinen asuinpaikka ja molempien puolisoiden yhteinen kansalaisuus. Kaksi ulkomailla asuvaa Alankomaiden kansalaista voi siksi usein erota Alankomaissa, ja päinvastoin ulkomaalaisten kansalaisuutta edustavaa paria, joka asuu vakituisesti täällä, voidaan yleensä käsitellä hollantilaisessa tuomioistuimessa.

Oikeudenkäyntituomioistuin ja sovellettava laki ovat eri kysymyksiä. Itse avioeroon sovellettava laki määräytyy asetuksen (EU) N:o 1259/2010 (Rooma III) mukaisesti, joka sallii puolisoiden valita sovellettavan lain tietyissä rajoissa ja muutoin viittaa ensisijaisesti heidän vakituisen asuinpaikkansa lakiin. Avio-oikeuden omaisuuden jakamiseen, elatukseen ja vanhempainvastuuseen sovelletaan kullakin omat lainvalintasääntönsä, joten hollantilainen tuomioistuin voi hyvinkin soveltaa avioeroon Alankomaiden lakia ja avio-oikeuden omaisuusjärjestelmään ulkomaan lakia. Jokaisen, jonka avioliitossa on rajat ylittävä elementti, tulisi tarkistaa tämä ennen hakemuksen jättämistä, koska se ratkaisee, mitä pöydällä on.

Varojen, velkojen ja eläkkeen jakaminen

Omaisuuden jako riippuu avioliiton solmimisajankohdasta ja siitä, laadittiinko avioehtoehdot (huwelijkse voorwaarden) notaarin edessä. 1. tammikuuta 2018 jälkeen solmituissa avioliitoissa lakisääteinen järjestelmä on rajoitettu yhteisomaisuus: se, mitä kumpikin puoliso omisti ennen avioliittoa, ja se, mitä toinen heistä sai lahjana tai perintönä, pysyy yksityisenä, kun taas avioliiton aikana kertynyt omaisuus on jaettua. Ennen kyseistä päivämäärää solmitut avioliitot kuuluvat vanhan, täyden yhteisomaisuuden piiriin, jossa avioliittoa edeltävä omaisuus ja perinnöt olivat periaatteessa myös jaettuja. Yhteisomaisuus jaetaan yhtä suuriin osuuksiin (siviililain 1:100 §).

Velat noudattavat samaa logiikkaa, minkä vuoksi jaossa ei ole koskaan kyse vain siitä, mitä on voitettavissa. Yhteinen asuntolaina pysyy yhteisenä vastuuna pankkia kohtaan, kunnes pankki vapauttaa toisen puolison, ja taloon jäävän puolison on lainanantajan hyväksyttävä heidät omilla tuloillaan ennen kuin siirto voidaan suorittaa. Täydellinen tiedonanto ei ole vapaaehtoista: puoliso, joka tahallaan kätkee, piilottaa tai kavaltaa yhteiseen omaisuuteen kuuluvan omaisuuden, menettää osuutensa kyseisestä omaisuudesta toiselle puolisolle siviililain 3:194 §:n 2 momentin nojalla. Tämä on ankara seuraamus, ja sitä sovelletaan.

Eläkeoikeuksia käsitellään erillään omaisuuden jaosta. Eläkeoikeuksia (tasaaminen asumuseron yhteydessä) koskevan lain (Wet verevening pensioenrechten bij scheiding) mukaan avioliiton aikana kertynyt vanhuuseläke tasoitetaan periaatteessa puolisoiden kesken, elleivät he sulje tätä pois tai muuta tätä avioehtoehdoissaan tai avioerosopimuksessa. Jotta eläkelaitos maksaisi tasauksen suoraan, siitä on ilmoitettava kyseiselle laitokselle kahden vuoden kuluessa avioerosta. Tämän ajanjakson jälkeen itse oikeus ei menetetty, mutta se on selvitettävä entisten puolisoiden kesken. Sovintoon liittyvät veroseuraamukset kuuluvat veroneuvojan, ei asianajajan, vastuulle.

Lasten järjestelyt

Avioero ei päätä vanhempainvastuuta. Vanhemmat, jotka käyttivät yhteishuoltajuutta avioliiton aikana, jatkavat sitä avioliiton jälkeenkin, ja yksinhuoltajuus myönnetään vain, jos on olemassa kohtuuton riski, että lapsi jää loukkuun vanhempien välille, tai jos se on muutoin lapsen edun mukaista. Käytännön kysymykset eivät siis yleensä koske sitä, kenellä on huoltajuus, vaan hoito- ja yhteydenpitojärjestelyjä, pääasiallista asuinpaikkaa ja koulua sekä sitä, kuka päättää mistäkin jokapäiväisessä elämässä.

Nämä järjestelyt kirjataan vanhemmuussuunnitelmaan, jonka on katettava ainakin se, miten vanhemmat jakavat hoidon ja kasvatuksen, miten he tiedottavat ja neuvottelevat keskenään, sekä lasten kustannukset. Tuomioistuin tarkastelee suunnitelmaa ja voi itse päättää järjestelyistä, jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen. Kaksitoistavuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille annetaan mahdollisuus esittää näkemyksensä tuomioistuimelle ennen kuin heidän tilanteestaan ​​tehdään päätös, ja joskus myös nuorempia lapsia kuullaan. Alankomaiden lasten huoltajuuslainsäädäntöön liittyvä katsauksemme käsittelee näitä päätöksiä perusteellisesti.

Lapsen elatusapu (kinderalimentatie) lasketaan lapsen tarpeiden ja kummankin vanhemman maksukyvyn perusteella Expertgroep Alimentatienormenin laatimien ja kaikkien perhetuomioistuinten soveltamien elatusstandardien mukaisesti. Määriä tarkistetaan vuosittain lakisääteisellä indeksointiprosentilla, jonka oikeus- ja turvallisuusministeri vahvistaa ja julkaisee. Tarkistus tulee voimaan automaattisesti 1. tammikuuta riippumatta siitä, tekeekö maksava vanhempi toimenpiteitä sen mukaisesti vai ei. Velvollisuus lapsia kohtaan jatkuu, kunnes he täyttävät 21 vuotta, ja 18 vuoden iän jälkeen se on suoraan nuorelle aikuiselle.

Kumppanin ylläpito ja sen kesto

Elatusapua (partneralimentatie) maksetaan, jos toisella entisellä puolisolla ei ole riittäviä omia tuloja ja toisella on kyky osallistua elatusapuun. Elatusavun määrän ratkaisee kaksi kysymystä: elatusapua saavan puolison tarve, joka mitataan avioliiton aikaiseen elintasoon nähden, ja elatusapua maksavan puolison taloudellinen kapasiteetti. Molemmat lasketaan dokumentoitujen lukujen perusteella, minkä vuoksi tiliotteet, palkkalaskelmat ja tilinpäätökset merkitsevät näissä keskusteluissa paljon enemmän kuin väittelyt siitä, kuka oli syyllinen.

1. tammikuuta 2020 voimaan tulleen uudistuksen jälkeen avioerojen lakisääteinen kesto on tuosta päivästä lähtien puolet avioliiton kestosta, enintään viisi vuotta. On olemassa kaksi tärkeää poikkeusta, jotka pidentävät tätä: jos puolisoilla on avioliitosta syntyneitä alle kahdentoista vuoden ikää olevia lapsia, velvollisuus ei pääty ennen kuin nuorin lapsi täyttää kaksitoista vuotta, ja jos avioliitto on kestänyt yli viisitoista vuotta ja eläkkeensaaja on kymmenen vuoden sisällä eläkkeensaajan saavuttamisesta, velvollisuus ei pääty ennen kuin kyseinen ikä on saavutettu. Jos useampi kuin yksi poikkeus soveltuu, pisin kesto on etusijalla. Velvollisuus päättyy lain nojalla, jos elatusapunsa saaja menee uudelleen naimisiin, rekisteröi parisuhteen tai asuu yhdessä toisen kumppanin kanssa kuin olisi naimisissa. Alankomaiden elatusapuoppaassamme esitetään laskelma tarkemmin.

Elatusapu ei ole kiveen hakattu. Sovittua tai tuomioistuimen määräämää määrää voidaan tarkistaa, jos olosuhteet muuttuvat merkittävästi, esimerkiksi työpaikan menetyksen, uuden asunnon tai tulojen merkittävän muutoksen vuoksi, ja sitä voidaan tarkistaa myös, jos se on alun perin asetettu puutteellisten tai virheellisten tietojen perusteella. Puolisot, jotka haluavat varmuutta, voivat sopia muuttamattomuutta koskevasta lausekkeesta, mutta tämä lauseke kumotaan vain poikkeustapauksissa, joten se tulee allekirjoittaa täysin tietoisena sen merkityksestä.

Tunnepuoli ja mitä oikeudellinen tuki voi tehdä asialle

Avioero on henkilökohtaiseen menetykseen liitetty oikeudellinen prosessi, ja ne vaikuttavat toisiinsa. Suru, viha, helpotus ja pelko voivat kaikki olla läsnä samanaikaisesti, ja ne vaikuttavat päätöksiin, jotka on tehtävä talosta, yrityksestä tai hoivajärjestelystä, kun tunteet ovat vielä raakoja. Tämän tunnustaminen ei ole helppo sivuhuomautus; se on käytännöllinen asia, koska keskellä eskaloitumista allekirjoitetut sopimukset ovat usein niitä, jotka palaavat vuosia myöhemmin pyyntöinä muuttaa tai mitätöidä niitä.

Lakimies ei ole terapeutti, eikä hänen pidä teeskennellä olevansa sellainen. Oikeudellinen tuki voi tehdä vain vähentää prosessuaalista taakkaa: jättää hakemukset ajoissa, kerätä ja tarkistaa taloudelliset asiakirjat, laatia kirjallisia ehdotuksia, järjestää väliaikaisia ​​toimenpiteitä, jos tilanne kotona on kestämätön, ja pitää viestinnän toisen osapuolen kanssa asiallisena. Sovittelu, joko asianajajan rinnalla tai ensisijaisena keinona, toimii hyvin silloin, kun molemmat puolisot haluavat edelleen toimivan järjestelyn, erityisesti silloin, kun lapset tarkoittavat, että he joutuvat olemaan tekemisissä keskenään vuosia. Kun toinen osapuoli kieltäytyy antamasta tietoja tai jättää järjestelyt huomiotta, sovittelu on väärä väline ja tuomioistuin on oikea.

Henkilökohtainen tuki kuuluu ihmisille, joilla on siihen tarvittavat valmiudet: yleislääkäri, psykologi tai terapeutti, lasten perhevalmentaja sekä perheen ja ystävien verkosto. Myös työnantajilla, kouluilla ja kunnilla on usein käytännön järjestelyjä. Näiden kahden erillinen mutta samanaikainen toiminta tekee avioerosta hallittavan ja pitää oikeudenkäyntiasiat keskittyneinä kysymyksiin, joihin tuomioistuin voi tosiasiallisesti vastata.

Yleisiä virheitä ja mitä tehdä ensin

Kalleimmat virheet hollantilaisissa avioeroissa ovat pikemminkin hallinnollisia kuin dramaattisia. Yhteisestä kodista lähteminen ilman järjestelyjä heikentää asemaasi sen käytössä ja, jos kyseessä ovat lapset, heidän pääasiallisessa asunnossaan. Sopimuksen allekirjoittaminen ennen kuin yrityksen, eläkkeen tai ulkomaisen omaisuuden arvo on vahvistettu, luo sopimuksen, jota ei voida helposti avata uudelleen. Jos päätöstä ei rekisteröidä kuuden kuukauden kuluessa, koko menettely mitätöityy. Liian myöhäinen ilmoitus eläkelaitokselle merkitsee oikeuden saada maksu suoraan kyseiseltä laitokselta menetettyä. Mikään näistä ei ole periaatekysymys; ne ovat määräaikoja ja asiakirjoja.

Järkevä ensimmäinen askel on koota taloudellinen kuva ennen kuin tilanne kiristyy: viimeaikaiset palkkalaskelmat tai tilinpäätökset, kiinnitysluotto ja nykyinen tiliote, yleiskatsaus säästöistä, sijoituksista ja lainoista, molempien puolisoiden eläkelaskelmat sekä mahdolliset avioehtoehdot. Jos perheessä on lapsia, huomioi heidän hoitonsa kuluneen vuoden aikana, sillä se on lähtökohta, josta tuomioistuin työskentelee. Kysy sitten neuvoa tilanteestasi ennen kuin teet ehdotuksia, äläkä vasta sen jälkeen.

Kustannuksiin on suhtauduttava samalla tavalla realistisesti. Oikeudenkäyntikulut, molempien puolisoiden asianajajapalkkiot ja mahdolliset asiantuntija-arviot kertyvät, ja riitautettu menettely maksaa moninkertaisesti yhteisesti nostettuun menettelyyn verrattuna. Tuettua oikeusapua voi olla saatavilla tuloista ja varoista riippuen. Artikkelissamme avioeron kustannuksista Alankomaissa selitetään, mitkä ovat kustannukset ja milloin kustannukset johtuvat aidosti konfliktista eikä monimutkaisuudesta.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Mitä laillisia perusteita avioeroon vaaditaan Alankomaissa?

Vain yksi: avioliitto on kariutunut lopullisesti (duurzame ontwrichting) siviililain 1:151 §:n nojalla. Syyllisyyttä tai väärinkäytöstä ei tarvitse näyttää toteen, ja toisen puolison harkittu tahto riittää avioeron myöntämiseen.

Kuinka kauan avioeron käsittely kestää Alankomaissa?

Se riippuu sopimuksen tasosta, ei pelkästään tuomioistuimesta. Yhteinen avioerohakemus, johon on liitetty allekirjoitettu sopimus ja vanhemmuussuunnitelma, ratkaistaan ​​yleensä ilman kuulemista ja suhteellisen nopeasti; riita-asia, jossa on kiistoja lapsista, yrityksestä tai talosta, kestää huomattavasti kauemmin. Avioero tulee voimaan vasta, kun se rekisteröidään kunnalle, mikä on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Miten omaisuus ja velat jaetaan?

Ellei avioehtosopimuksissa toisin määrätä, omaisuuden yhteiskäyttö jaetaan yhtä suuriin osuuksiin. 1. tammikuuta 2018 jälkeen solmituissa avioliitoissa omaisuuden yhteiskäyttö on rajoitettua: avioliittoa edeltävä omaisuus, lahjat ja perinnöt pysyvät yksityisinä, kun taas avioliiton aikana kertyneet varat ja velat jaetaan. Vanhemmat avioliitot kuuluvat yleensä täyden omaisuuden yhteiskäytön piiriin.

Mitä tapahtuu lapsen huoltajuudelle ja elatusavulle?

Yhteinen huoltajuus jatkuu pääsääntöisesti avioeron jälkeen, ja yksinhuoltajuus on poikkeus. Huolto- ja yhteydenpitojärjestelyt vahvistetaan vanhemmuussuunnitelmassa, ja tuomioistuin tarkistaa ne. Lapsen elatusapu lasketaan lapsen tarpeiden ja kummankin vanhemman kyvyn perusteella kansallisten elatusstandardien mukaisesti, ja se indeksoidaan joka vuosi 1. tammikuuta.

Tarvitsenko asianajajan avioeroa varten?

Kyllä. Vain asianajaja voi jättää avioerohakemuksen käräjäoikeudelle, olipa hakemus yhteinen tai yksipuolinen. Puolisot, jotka ovat kaikesta samaa mieltä, voivat käyttää yhtä asianajajaa yhteistä hakemusta varten; jos edut ovat todella ristiriidassa, kumpikin puoliso tarvitsee oman asianajajansa.

Voiko hollantilainen tuomioistuin käsitellä avioeroani, jos asun ulkomailla?

Usein kyllä. Toimivalta määräytyy asetuksen (EU) 2019/1111 mukaisesti, jossa perusteina ovat molempien puolisoiden yhteinen kansalaisuus ja viimeinen yhteinen vakituinen asuinpaikka. Avioeroon ja aviovarallisuussuhteisiin sovellettava laki on erillinen kysymys, ja se tulisi tarkistaa ennen hakemuksen jättämistä.

Miten voin hallita avioeron aiheuttamaa painetta?

Pidä henkilökohtainen ja oikeudellinen puoli erillään. Käytä yleislääkäriäsi, terapeuttia ja omaa verkostoasi henkilökohtaisessa puolessa ja anna asianajajasi hoitaa määräajat, asiakirjat ja viestinnän toisen osapuolen kanssa. Vältä allekirjoittamasta mitään tilanteen kärjistyessä; väliaikaiset toimenpiteet ovat olemassa juuri hengähdystauon luomiseksi.

Law & More Neuvoo ja edustaa asiakkaita avioeroasioissa Alankomaissa, olipa kyseessä yhteisesti jätetty avioerohakemus liitteineen tai riitautettu tapaus, joka koskee liiketoimintaa, ulkomaista omaisuutta tai kiistanalaista hoitojärjestelyä. Arvioimme tilanteesi, asetamme realistiset tulokset ja hoidamme menettelyn. Ota yhteyttä, jos haluat keskustella tilanteestasi jonkun perheoikeuteen erikoistuneen asianajajamme kanssa.